Naisten kokemuksia CPAP-hoidosta ja ohjauksesta sekä hoidon vaikutuksista heidän elämäänsä

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, vaikuttaako CPAP-laitteen käyttö uniapneaa sairastavan naisen elämään ja mikä on ohjauksen merkitys hoidon onnistumiselle. Tutkimusaineisto on kerätty Etelä- ja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien alueelta huhti-elokuun 2008 aikana.

Käytimme tutkimusmenetelmänä kvantitatiivista tutkimusta, joka perustuu tilastollisiin, laskennalli-siin ja täsmällisiin tuloksiin. Toteutimme aineiston keruun ja tutkimuksemme kirjekyselynä, joka muodostui sekä monivalinta- että avokysymyksistä. Vastausprosentti oli 78,9 eli se oli hyvä. Analysoimme aineistoa tilastollisin menetelmin SPSS-tietokoneohjelman ja microsoft word 2007 excel ohjelman avulla. Avokysymyksiin käytimme sisällön analyysiä. Aineiston avulla pyrimme löytämään syitä suureen hoidon keskeyttämisprosenttiin.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että suurin osa uniapneaa sairastavista naisista on ylipainoisia, yli neljäkymmentävuotta täyttäneitä hoitoon tyytyväisiä naisia. Hoito koettiin miellyttäväksi, koska se muutti elämän laadun paremmaksi heti hoidon aloituksen jälkeen. Suurimmiksi ongelmiksi koettiin maskin sopimattomuus, laitteesta lähtevä ääni ja nenän limakalvojen kuivuminen. Vastanneista melkein puolet olivat keskeyttäneet hoidon jossain vaiheessa näiden ja/tai muiden ongelmien takia, mutta jatkaneet sitä kuitenkin myöhemmin. Muita ongelmia olivat muunmuassa häpeän tunne, flunssa joka esti laitteen käytön, maskista jäävät rumat jäljet ja muiden vähättelevät asenteet sairautta kohtaan.

Ohjauksesta heränneet mielipiteet olivat ristiriitaisia; 77,7 % vastanneista koki, että ohjausaikaa oli riittävästi, mutta avokysymyksissä tuli esiin useasti, että aikaa oli varattu riittämättömästi ohjauksel-le. Lisäksi naiset kokivat, että ohjauskertoja pitäisi olla useampi ja kontrolleja tiheämmin. Ohjaajalta odotettiin kannustavaa ja motivoivaa työotetta. Syyllistämistä omasta tilastaan pelättiin. Kiinnostus vertaistukiryhmiä ja sopeutumisvalmennusta kohtaan oli suuri. Lisäksi yhdistystoiminnasta ja luentotyyppisistä asioista haluttiin lisää tietoa. Naiset toivoivat myös, että hoidon suunnittelun ja toteutuksen aikana otettaisiin myös perhe huomioon.

The purpose of this research was to study women`s sleeping syndrome and effects while using CPAP-equipment, and what is purpose of guiding to successful treatment. Researchmaterial was collected from South- and Central Ostrobothnia healt care distrrict during april to august 2008.

Our research method was quantitative, which is based on statistics, countable and accurate results. We complited this research using letterquetionnaire. Answering per centage was 78,9 so it was good. We analysed our collected data using statistic method SPSS and microsoft office 2007 excel computer programme.

The result of the study indicates that most of sleeping syndrome women patients are over forty years old, overweight and they are fully comfortable by treatment. The treatment was succesfull becauce it change a quality of life better immediately after starting. Biggest problems were; unsuitable mask, machinery noise drying and noses mucosa. Almoust half of respondents had stopped treatment because of those or others unsolved problems but continued it later. Other problems were feeling of the shame, flu, mask left ugly marks on the face and peoples attitudes.

Opinions on the guiding were contradictiory; 77,7% respondents felt that there was sufficient time for guiding, but then from open-ended questions emerged that many woman think that there was too little time for guiding. Women also think that there should be more guiding times and more controls. They wish that mentor should be supportive and motived. Worst fear was condemning attitude. Women were interested in peer groups and orientation courses. They also wishe to have more information about club actions and different lessons. There should allow for whole family to be taken into consideration.