Psykososiaalinen kuntoutus lastensuojeluyksikössä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli toimeksiantajan toiveesta laatia teoreettisesti perusteltu ja tutkimustietoon pohjautuva ammatillinen viitekehys heidän psykososiaaliselle kuntoutukselleen. Tämän viitekehyksen rakentamisessa keskeistä oli teoreettisen tiedon lisäksi kuvailla, miten psykososiaalista kuntoutusta toteutetaan lastensuojeluyksiköissä ja millaisia menetelmiä niissä hyödynnetään.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä hyödynnettiin kyselylomaketta. Kyselylomake lähetettiin kolmelle saman yhtiön lastensuojeluyksiköiden yksikönjohtajille saadaksemme kattavan ja monipuolisen käsityksen psykososiaalisen kuntoutuksen toteutuksesta lastensuojelun kontekstissa. Kerätty aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.

Laadullinen tutkimus tarjosi mahdollisuuden syvällisempään ymmärrykseen psykososiaalisesta kuntoutuksesta. Laadullinen lähestymistapa mahdollisti lisäksi psykososiaalisen kuntoutuksen tutkimisen sen omassa toimintaympäristössä ja kontekstissa. Kyselylomake toimi perustana aineiston keräämiselle ja syvälliselle ymmärtämiselle ja analyysin kautta sai kerättyä empiiristä aineistoa.

Tulosten perusteella yksilöllisten tarpeiden huomioiminen, strukturoitu arki ja moniammatillinen yhteistyö ovat tärkeitä edellytyksiä onnistuneelle psykososiaaliselle kuntoutukselle. Lisäksi voimme nostaa tärkeimmiksi tekijöiksi henkilöstön moniammatillisuuden, jatkuvan kouluttautumisen ja työhyvinvoinnin tukemisen.

Käsite psykososiaalinen on itsessään monitulkintainen, ja ajatuksena olisi lisätä henkilöstön tietoutta psykososiaalisesta kuntoutuksesta ja sen hyödyntämisestä työssä lastensuojeluyksikössä. Tämä opinnäytetyö voisi toimia jatkossa mahdollisesti myös oppaana työyhteisöille ja avaisi psykososiaalista kuntoutusta syvällisemmin.

The aim of the thesis was to develop a theoretically grounded and research-based professional framework for psychosocial rehabilitation, as requested by the commissioner. In addition to theoretical knowledge, a key element in building this framework was to describe how psychosocial rehabilitation is carried out in child protection units and what kind of methods are used in these units.

The thesis was conducted as a qualitative study and a questionnaire was used as the data collection method. The questionnaire was sent to three unit managers from child protection units in the same company to gain a comprehensive and varied understanding of the implementation of psychosocial rehabilitation in the context of child protection. Collected material was analysed using content analysis.

The qualitative study provided an opportunity for a deeper understanding of psychosocial rehabilitation. Additionally, the qualitative approach enabled the investigation of psychosocial rehabilitation within its own operational environment and context. The questionnaire served as a basis for collecting and in-depth understanding of the material, and through the analysis were able to collect empirical material.

The results show that the most important prerequisites for successful psychosocial rehabilitation are taking individual needs into account, structured daily life, and multiprofessional cooperation. In addition, the most important factors are the multiprofessionality of staff, continuous training and support for well-being at work.

As a concept of psychosocial is in itself ambiguous and the idea would be to increase staff awareness of psychosocial rehabilitation and its utilization at work in the child protection unit. This thesis could also serve as a guide for work communities in the future and open up psychosocial rehabilitation in more depth.