Monikielisten maahanmuuttaneiden huoltajien digitaalisen palvelujärjestelmän käytön edistäminen varhaiskasvatuksessa
Pulkkinen, Maija (2024)
Pulkkinen, Maija
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024111227942
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024111227942
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin Nurmijärven kunnan varhaiskasvatushenkilöstön ja päiväkotien johtajien kokemuksia monikielisten maahanmuuttaneiden huoltajien digitaalisen palvelujärjestelmä Päikyn käytöstä. Kunnan varhaiskasvatuksessa huoltajien käytössä oleva sähköinen järjestelmä kattaa monipuoliset toiminnot, ja toimii varhaiskasvatuksen ja huoltajien välisenä yhteydenpitovälineenä, lasten hoitoaikavarausten ja työntekijöiden työvuorosuunnittelun pohjana, sekä lapsen henkilökohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman sähköisenä alustana.
Yleismaailmallisena ilmiönä maahanmuuttaneet tunnistetaan yhtenä selkeänä joukkona jäävän nopeasti kehittyneen digitalisaation ulkopuolelle. Tutkimuskysymyksellä selvitettiin henkilöstön kokemuksia ja kehittämistehtävällä tavoiteltiin Päikyn käytön edistämistä henkilöstön kehittämisehdotusten pohjalta. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Nurmijärven kunnan kanssa tutkimuksellisen kehittämisen lähestymistavalla. Työn teoreettinen viitekehys koostuu maahanmuuton moninaisuudesta, kotoutumisesta ja digitaalisesta toimijuudesta ja -osallisuudesta. Opinnäytetyön aineisto kerättiin käyttämällä menetelmänä teemahaastatteluja, joihin osallistuivat pareittain päiväkodin johtajat ja varhaiskasvatuksen S2-verkostoon kuuluvat kasvattajat (N=21). Aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla.
Henkilöstön kokemusten mukaan monikieliset Suomeen muuttaneet huoltajat käyttävät Päikkyä vähemmän kuin suomenkieliset huoltajat, ja käytön vähäisyyteen vaikuttavat huoltajien Suomessa asumisen aika, suomen kielen taito sekä maahanmuuton tausta. Päikyn käytön suurimmat esteet ovat vahvan tunnistautumisen haaste sekä digitaalisen tuen tarve. Päikyn käyttöä edistäisi digituen kehittäminen ja kielitietoisten toimintatapojen lisääntyminen entisestään. Aineisto nosti esiin henkilöstön koulutustoiveita kulttuurisen osaamisen kehittymiselle ja kotoutumisen kaksisuuntaisuuden mahdollistamiselle yhtenä huoltajien kotoutumista edistävänä tekijänä.
Aineiston pohjalta Nurmijärven kunnan varhaiskasvatuspalveluissa otetaan käyttöön uusia käytänteitä. Varhaiskasvatuksen henkilöstö perehdytetään Päikky huoltaja -näkymään ja tästä näkymästä kootaan kattavat kuvalliset ohjeet. Päikyn käyttöönottoon liittyvää vastuujakoa ja rooleja selkeytetään ja tärkeitä lomakkeita käännetään englanniksi, viroksi, venäjäksi, ukrainaksi ja arabiaksi. Päikky on sekä päiväkotien johtajille että lapsiryhmissä työskenteleville varhaiskasvattajille tärkeä työväline ja kaikkien huoltajien toivotaan käyttävän sitä. Huoltajien erilaisia elämäntilanteita kuitenkin ymmärretään ja Päikkyä merkityksellisemmäksi koetaan huoltajien todellinen kohtaaminen ja yhteinen ymmärrys.
Asiasanat: varhaiskasvatus, digitaalisuus, kotoutuminen, monikielisyys
Yleismaailmallisena ilmiönä maahanmuuttaneet tunnistetaan yhtenä selkeänä joukkona jäävän nopeasti kehittyneen digitalisaation ulkopuolelle. Tutkimuskysymyksellä selvitettiin henkilöstön kokemuksia ja kehittämistehtävällä tavoiteltiin Päikyn käytön edistämistä henkilöstön kehittämisehdotusten pohjalta. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Nurmijärven kunnan kanssa tutkimuksellisen kehittämisen lähestymistavalla. Työn teoreettinen viitekehys koostuu maahanmuuton moninaisuudesta, kotoutumisesta ja digitaalisesta toimijuudesta ja -osallisuudesta. Opinnäytetyön aineisto kerättiin käyttämällä menetelmänä teemahaastatteluja, joihin osallistuivat pareittain päiväkodin johtajat ja varhaiskasvatuksen S2-verkostoon kuuluvat kasvattajat (N=21). Aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla.
Henkilöstön kokemusten mukaan monikieliset Suomeen muuttaneet huoltajat käyttävät Päikkyä vähemmän kuin suomenkieliset huoltajat, ja käytön vähäisyyteen vaikuttavat huoltajien Suomessa asumisen aika, suomen kielen taito sekä maahanmuuton tausta. Päikyn käytön suurimmat esteet ovat vahvan tunnistautumisen haaste sekä digitaalisen tuen tarve. Päikyn käyttöä edistäisi digituen kehittäminen ja kielitietoisten toimintatapojen lisääntyminen entisestään. Aineisto nosti esiin henkilöstön koulutustoiveita kulttuurisen osaamisen kehittymiselle ja kotoutumisen kaksisuuntaisuuden mahdollistamiselle yhtenä huoltajien kotoutumista edistävänä tekijänä.
Aineiston pohjalta Nurmijärven kunnan varhaiskasvatuspalveluissa otetaan käyttöön uusia käytänteitä. Varhaiskasvatuksen henkilöstö perehdytetään Päikky huoltaja -näkymään ja tästä näkymästä kootaan kattavat kuvalliset ohjeet. Päikyn käyttöönottoon liittyvää vastuujakoa ja rooleja selkeytetään ja tärkeitä lomakkeita käännetään englanniksi, viroksi, venäjäksi, ukrainaksi ja arabiaksi. Päikky on sekä päiväkotien johtajille että lapsiryhmissä työskenteleville varhaiskasvattajille tärkeä työväline ja kaikkien huoltajien toivotaan käyttävän sitä. Huoltajien erilaisia elämäntilanteita kuitenkin ymmärretään ja Päikkyä merkityksellisemmäksi koetaan huoltajien todellinen kohtaaminen ja yhteinen ymmärrys.
Asiasanat: varhaiskasvatus, digitaalisuus, kotoutuminen, monikielisyys
