Haavahoidon kehittäminen ympärivuorokautisen hoivan yksikössä
Heino, Marjukka (2024)
Heino, Marjukka
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024111528356
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024111528356
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli lisätä haavan hoidon osaamista yksikössä, näin yhtenäistää haavanhoitokäytänteitä, joilla on suuri merkitys haavahoidon kustannuksiin ja asukkaan elämänlaatuun. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää haavanhoitoa, joka toteutettiin tehdyn oppaan ja pidetyn koulutuksen avulla.
Opinnäytetyössä käytettiin konstruktiivista tutkimusmenetelmää, joka on luovaa konstruktioita tuottava menetelmäoppi. Yksikkö oli kahdellekymmenelleseitsemälle ikääntyneelle tarkoitettu ympärivuorokautisen hoivan yksikkö, jossa oli viisitoista koulutettavaa hoitohenkilökuntaan kuuluvaa työntekijää.
Ensin hoitohenkilökunnan käyttöön jaettiin tehty Haavahoidon opas. Opas sisälsi ihon rakennetta, haavahoitotuotteen käyttöä ja valintaa, avoimen haavan väriluokitusta, haavapotilaan ravitsemusta sekä kirjaamista. Oppaan koekäytön jälkeen tehtiin kysely oppaan sisällöstä ja ymmärrettävyydestä. Tämän jälkeen pidettiin haavahoidon perusteet koulutus, jonka tarkoituksena oli lisätä oppaan ymmärtämistä. Koulutuksen jälkeen pidettiin toinen kysely. Tulokset kerättiin kyselylomakkeella ja siihen vastattiin anonyyminä.
Tuloksien perusteella opas oli kattava ja selkeä, siitä sai tarvitsemansa tiedon haavojen hoitamiseksi. Pidetyn koulutuksen koettiin lisänneen Haavahoidon oppaan ymmärtämistä. Tulokset olivat yksimielisiä. Jatkotoimenpide-ehdotuksena nähtiin Haavahoidon oppaan jakamisen sekä kouluttamisen toisiin yksikköihin.
Opinnäytetyössä käytettiin konstruktiivista tutkimusmenetelmää, joka on luovaa konstruktioita tuottava menetelmäoppi. Yksikkö oli kahdellekymmenelleseitsemälle ikääntyneelle tarkoitettu ympärivuorokautisen hoivan yksikkö, jossa oli viisitoista koulutettavaa hoitohenkilökuntaan kuuluvaa työntekijää.
Ensin hoitohenkilökunnan käyttöön jaettiin tehty Haavahoidon opas. Opas sisälsi ihon rakennetta, haavahoitotuotteen käyttöä ja valintaa, avoimen haavan väriluokitusta, haavapotilaan ravitsemusta sekä kirjaamista. Oppaan koekäytön jälkeen tehtiin kysely oppaan sisällöstä ja ymmärrettävyydestä. Tämän jälkeen pidettiin haavahoidon perusteet koulutus, jonka tarkoituksena oli lisätä oppaan ymmärtämistä. Koulutuksen jälkeen pidettiin toinen kysely. Tulokset kerättiin kyselylomakkeella ja siihen vastattiin anonyyminä.
Tuloksien perusteella opas oli kattava ja selkeä, siitä sai tarvitsemansa tiedon haavojen hoitamiseksi. Pidetyn koulutuksen koettiin lisänneen Haavahoidon oppaan ymmärtämistä. Tulokset olivat yksimielisiä. Jatkotoimenpide-ehdotuksena nähtiin Haavahoidon oppaan jakamisen sekä kouluttamisen toisiin yksikköihin.