Aikuisen painehaavan kehittymisen riskitekijänä liikkumattomuus
Mahkonen, Annika; Peippo-Uimonen, Joni (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024111828654
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024111828654
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa liikkumattomuuden yhteyttä aikuisten painehaavojen kehittymiseen sairaalaolosuhteissa. Tavoitteena oli lisätä hoitohenkilökunnan tietoisuutta liikkumattomuuden roolista painehaavojen syntyprosessissa ja siten edistää painehaavojen ehkäisyä.
Työn teoriaosassa käsiteltiin painehaavojen määritelmää, riskitekijöitä, kehittymistä, luokittelua ja ehkäisykeinoja. Erityistä huomiota kiinnitettiin liikkumattomuuteen ja sen vaikutukseen painehaavojen syntyyn. Lisäksi tarkasteltiin painehaavojen hoitomenetelmiä.
Opinnäytetyö toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin systemaattisesti kansainvälisistä tieteellisistä tietokannoista vuosilta 2019–2024. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin induktiivista sisällönanalyysiä, jonka avulla tulokset jäsennettiin tutkimuskysymysten mukaisesti.
Tulokset osoittivat, että liikkumattomuus ei ole painehaavojen itsenäinen aiheuttaja, mutta se lisää merkittävästi riskiä yhdessä muiden tekijöiden, kuten perussairauksien, iän ja kirurgisten toimenpiteiden kanssa. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet, kuten asentohoito ja varhainen liikkeellelähtö todettiin keskeisiksi painehaavojen ehkäisyssä.
Jatkokehittämisehdotuksena esitetään hoitohenkilökunnan koulutuksen lisäämistä liikkumattomuuden riskistä painehaavojen synnyssä. Lisäksi suositellaan tarkempien riskinarviointi-menetelmien kehittämistä, jotka huomioivat paremmin liikkumattomuuden ja siihen liittyvät tekijät painehaavojen ehkäisyssä. The purpose of this bachelor's thesis was to map the connection between immobility and the development of pressure ulcers in adults within hospital settings. The aim was to increase healthcare personnel's awareness of the role of immobility in the process of pressure ulcer formation and thereby promote the prevention of pressure ulcers.
The theoretical part addressed the definition of pressure ulcers, risk factors, development, classification, and preventive measures. Special attention was given to immobility and its impact on the formation of pressure ulcers. Additionally, pressure ulcer treatment methods were examined.
The thesis was conducted as a narrative literature review. Data were systematically collected from international scientific databases from the years 2019–2024. Inductive content analysis was utilized in the analysis of the material, through which the results were organized according to the research questions.
The results indicated that immobility is not an independent cause of pressure ulcers, but it significantly increases the risk in combination with other factors such as underlying diseases, age, and surgical procedures. Preventive measures, such as repositioning and early mobilization, were found to be essential in the prevention of pressure ulcers.
As a suggestion for further development, increasing the training of healthcare personnel about the risk of immobility in the formation of pressure ulcers is proposed. Additionally, it is recommended to develop more precise risk assessment methods that better consider immobility and related factors in the prevention of pressure ulcers.
Työn teoriaosassa käsiteltiin painehaavojen määritelmää, riskitekijöitä, kehittymistä, luokittelua ja ehkäisykeinoja. Erityistä huomiota kiinnitettiin liikkumattomuuteen ja sen vaikutukseen painehaavojen syntyyn. Lisäksi tarkasteltiin painehaavojen hoitomenetelmiä.
Opinnäytetyö toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin systemaattisesti kansainvälisistä tieteellisistä tietokannoista vuosilta 2019–2024. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin induktiivista sisällönanalyysiä, jonka avulla tulokset jäsennettiin tutkimuskysymysten mukaisesti.
Tulokset osoittivat, että liikkumattomuus ei ole painehaavojen itsenäinen aiheuttaja, mutta se lisää merkittävästi riskiä yhdessä muiden tekijöiden, kuten perussairauksien, iän ja kirurgisten toimenpiteiden kanssa. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet, kuten asentohoito ja varhainen liikkeellelähtö todettiin keskeisiksi painehaavojen ehkäisyssä.
Jatkokehittämisehdotuksena esitetään hoitohenkilökunnan koulutuksen lisäämistä liikkumattomuuden riskistä painehaavojen synnyssä. Lisäksi suositellaan tarkempien riskinarviointi-menetelmien kehittämistä, jotka huomioivat paremmin liikkumattomuuden ja siihen liittyvät tekijät painehaavojen ehkäisyssä.
The theoretical part addressed the definition of pressure ulcers, risk factors, development, classification, and preventive measures. Special attention was given to immobility and its impact on the formation of pressure ulcers. Additionally, pressure ulcer treatment methods were examined.
The thesis was conducted as a narrative literature review. Data were systematically collected from international scientific databases from the years 2019–2024. Inductive content analysis was utilized in the analysis of the material, through which the results were organized according to the research questions.
The results indicated that immobility is not an independent cause of pressure ulcers, but it significantly increases the risk in combination with other factors such as underlying diseases, age, and surgical procedures. Preventive measures, such as repositioning and early mobilization, were found to be essential in the prevention of pressure ulcers.
As a suggestion for further development, increasing the training of healthcare personnel about the risk of immobility in the formation of pressure ulcers is proposed. Additionally, it is recommended to develop more precise risk assessment methods that better consider immobility and related factors in the prevention of pressure ulcers.