RAI-arvioinnin hyödyntäminen ikääntyneiden hoitotyössä hoitajien näkökulmasta

Abstract

Tässä toiminnallisessa opinnäytetyössä toteutimme työpajan, jonka avulla selvitimme ikääntyneiden hoivayksikön hoitajien kokemuksia siitä, millaiseksi he kokevat RAI-järjestelmän käytön, minkälaista koulutusta he ovat saaneet järjestelmän käyttöön liittyen sekä millaisia resursseja työpaikka tarjoaa arviointiprosessin tueksi. Samalla pyrimme ymmärtämään, kuinka järjestelmän hyödyntämistä voitaisiin kehittää entistä tehokkaammaksi osaksi ikääntyneiden hoitotyötä. Työn toimeksiantajana toimii anonyymi ikääntyneiden ympärivuorokautinen hoivayksikkö.

Työssämme olemme käyttäneet Jämsä & Mannisen (2000) tuotteistamisprosessin kirjaa, jonka avulla olemme tehneet tuotteeksemme työpajan. Tuloksia opinnäytetyöhömme olemme keränneet työpajan avulla, missä kävimme suullista keskustelua hoitajien kanssa sekä keräsimme vastauksia myös paperiselle kysymyslomakkeelle. Työpajan sisällön olemme äänittäneet. Työpajasta saadut hoitajien vastaukset olemme analysoineet käyttäen laadullista tutkimustapaa. Luokittelimme samankaltaiset vastaukset ryhmiin ja teimme näistä johtopäätöksiä. Nämä johtopäätökset annamme tarkasteltavaksi tilaavaan yksikköön työn valmistuttua. Johtopäätöksien avulla työyksikkö voi puuttua ilmenneisiin kehittämiskohteisiin ja toimia näiden mukaan.

RAI-arviointijärjestelmä (Resident Assessment Instrument) on kansainvälinen työkalu, jonka tarkoituksena on parantaa hoidon laatua ja resurssien kohdentamista esimerkiksi ikääntyneiden hoitotyössä. Sen avulla voidaan kerätä systemaattisesti tietoa potilaiden terveydentilasta ja toimintakyvystä, mikä mahdollistaa yksilöllisten hoitosuunnitelmien laadinnan sekä näiden seurannan. RAI-arviointityökalu on säännöllisesti käytettävä arviointimittari. Hoitajilla on keskeinen rooli RAI-arvioinnin toteuttamisessa ja hyödyntämisessä päivittäisessä työssään.

Työpajasta saatuja vastauksia lähdimme analysoimaan laadullisen tutkimusmenetelmän avulla. Saimme selville, että työyksikössä RAI-arviointien tekeminen koetaan haastavana hoitajien näkökulmasta. Haastavuuteen vaikuttaa resurssipula, koulutuksen ja perehdytyksen vähäisyys sekä näistä tekijöistä johtuva motivaation puute työtehtävää kohtaan. Osalla hoitajista on enemmän kokemusta RAI-arviointien tekemisestä. Kokemuksen myötä he tuntevat arviointien tekemisen osaksi päivittäisiä työtehtäviä. Johtopäätöksinä voimme siis todeta, että RAI-arviointiin liittyvien kokemuksien parantamiseksi yksikössä tulisi lisätä aiheeseen liittyvää koulutusta, jotta hoitajien osaaminen parantuisi työtehtävässä. Myös riittävä resurssien tarjoaminen hoitajille on tärkeää, jotta arvioinnin toteuttaminen olisi mieluisaa sekä tulokset olisivat luotettavia. Osaamisen kehittämisellä RAI-arviointien tuloksia voidaan hyödyntää enemmän myös käytännön hoitotyössä. Hyödyntämällä arviointien tuloksia hoitotyön laatua ja luotettavuutta voitaisiin kehittää.