Palautekulttuurin kehittäminen vastaamaan nuorten taloushallinnon assistenttien odotuksiin ja tarpeisiin

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, miten kohdeorganisaation palautekulttuuri vastaa nuorten, erityisesti Z-sukupolveen kuuluvien taloushallinnon assistenttien odotuksiin ja tarpeisiin. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, millaista palautetta taloushallinnon assistentit erityisesti tarvitsevat työssään, ja miten palautekulttuuria voisi kehittää vastaamaan paremmin heidän tarpeisiinsa. Työn tilaajana oli noin 800 henkilöä Suomessa työllistävä asiantuntijaorganisaatio, ja kohderyhmänä olivat yrityksen alle 30-vuotiaat taloushallinnon assistentit.

Kirjallisessa katsauksessa perehdyttiin palautekulttuurin merkitykseen osana yrityskulttuuria ja tarkasteltiin palautekulttuurin keskeisiä elementtejä, kuten vuorovaikutusta, psykologista turvallisuutta ja dialogista lähestymistapaa. Lisäksi käsiteltiin palautteen antamista ja vastaanottamista, esihenkilöpalautetta ja vertaispalautetta. Työn empiirisessä osuudessa sovellettiin kehittämistutkimusta tutkimusotteena ja käytettiin laadullisia aineistonkeruumenetelmiä. Tutkimusta varten tehtiin kahdeksan puolistrukturoitua haastattelua. Aineisto analysoitiin koodauksen, sisällönanalyysin ja teemoittelun avulla.

Tulokset osoittivat, että palautekulttuuri koettiin pääosin avoimeksi ja turvalliseksi, mutta erityisesti rakentavan palautteen antaminen koettiin haastavaksi. Nuoret työntekijät kaipasivat säännöllistä ja konkreettista palautetta, joka auttaa heitä ammatillisessa kehityksessä. Lisäksi esille nousi tarve lisätä positiivista palautetta ja kollegiaalista palautteenantoa. Haastateltavat ehdottivat konkreettisina kehitysideoina palautekoulutuksia ja vertaispalautteen lisäämistä anonyymin palautelomakkeen avulla. Tutkimustulokset tukevat organisaatiota palautekulttuurin kehittämisessä, sillä ne tarjoavat konkreettisia keinoja sitoutumisen ja työtyytyväisyyden tukemiseksi. Havaintoja hyödynnettiin sisäisissä artikkeleissa palautetaitojen kehittämiseksi ja vertaispalautteen merkityksen korostamiseksi. Tulevaisuudessa tutkimusta voisi laajentaa koskemaan eri ikä- ja työntekijäryhmiä palautekäytäntöjen parantamiseksi entisestään.