Varhaiskasvatuksen mahdollisuudet yksinäisyyttä kokevien perheiden tukemisessa : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Farin, Lotta; Määttänen, Aino (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112429587
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112429587
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin syksyllä 2024 kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka tavoitteena oli tutkittuun tietoon nojaten tuoda varhaiskasvatuksen henkilökunnalle lisää tietoutta perheiden yksinäisyydestä. Tarkoituksena oli selvittää, millaisia vaikutuksia perheiden yksinäisyydellä on vanhemmuuteen.
Tutkimuskysymyksenä oli, miten varhaiskasvatuksen ammattilaiset voivat tukea yksinäisyyttä kokevia perheitä. Tiedonhaun kriteerit ja tutkimuskysymys ohjasivat opinnäytetyön aineistonhakuprosessia, sekä lopullisen aineiston valintaa. Aineiston analysointiin hyödynnettiin ryhmittelyä, jolla aineiston materiaali jaettiin kolmeen teemaan. Teemoiksi aineistoista nousivat varhaiskasvatuksen merkitys, vertaistuki ja sosiaaliset verkostot, sekä yksinäisyyden vaikutukset perheisiin.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että vanhempien yksinäisyydellä voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia lasten hyvinvointiin. Varhaiskasvatus tavoittaa ison osan perheistä tarjoten hyvän väylän perheiden haasteiden kartoitukseen ja tukemiseen. Varhaiskasvatuksen henkilöstön ja vanhempien välinen kasvatusyhteistyö perustuu dialogisuudelle ja luottamukselle. Varhaiskasvatuksella olisi mahdollisuuksia vertaistuen järjestämiseen vanhemmille, sillä vanhemmat selvästi kaipaavat vertaistukea. Vanhemmat kaipaavat myös sosiaalista tukea suomalaisen perherakenteen muuttuessa. Varhaiskasvatuksen henkilöstö voi tarjota perheille sosiaalista tukea tai ohjata tarvittaessa muiden palvelujen piiriin. The thesis was made as a descriptive literature review in autumn of 2024. The aim of the thesis was to bring more knowledge to early childhood educators with the use of researched information. The purpose was to find out what kind of impacts loneliness of families has on parenthood.
The research question was, how the professionals of early childhood education could support families facing loneliness. Search criteria and the research question guided the research process and choosing the final source material. Grouping was used to analyze the source material. The source material was sorted into three themes: significance of early childhood education, peer support and social networks and impacts of loneliness on families.
According to the results, it can be concluded that parental loneliness can have long-lasting effects on children’s well-being. Early childhood education reaches most families providing an excellent channel for identifying and addressing families’ challenges. Collaboration between early childhood education staff and parents is based on dialogue and trust. Early childhood education has potential to organize peer support for parents, as they clearly express the need for such support. Parents also seek social support as Finnish family structures continue to evolve. Early childhood education staff can offer social support to families or when necessary, guide them to other services.
Tutkimuskysymyksenä oli, miten varhaiskasvatuksen ammattilaiset voivat tukea yksinäisyyttä kokevia perheitä. Tiedonhaun kriteerit ja tutkimuskysymys ohjasivat opinnäytetyön aineistonhakuprosessia, sekä lopullisen aineiston valintaa. Aineiston analysointiin hyödynnettiin ryhmittelyä, jolla aineiston materiaali jaettiin kolmeen teemaan. Teemoiksi aineistoista nousivat varhaiskasvatuksen merkitys, vertaistuki ja sosiaaliset verkostot, sekä yksinäisyyden vaikutukset perheisiin.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että vanhempien yksinäisyydellä voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia lasten hyvinvointiin. Varhaiskasvatus tavoittaa ison osan perheistä tarjoten hyvän väylän perheiden haasteiden kartoitukseen ja tukemiseen. Varhaiskasvatuksen henkilöstön ja vanhempien välinen kasvatusyhteistyö perustuu dialogisuudelle ja luottamukselle. Varhaiskasvatuksella olisi mahdollisuuksia vertaistuen järjestämiseen vanhemmille, sillä vanhemmat selvästi kaipaavat vertaistukea. Vanhemmat kaipaavat myös sosiaalista tukea suomalaisen perherakenteen muuttuessa. Varhaiskasvatuksen henkilöstö voi tarjota perheille sosiaalista tukea tai ohjata tarvittaessa muiden palvelujen piiriin.
The research question was, how the professionals of early childhood education could support families facing loneliness. Search criteria and the research question guided the research process and choosing the final source material. Grouping was used to analyze the source material. The source material was sorted into three themes: significance of early childhood education, peer support and social networks and impacts of loneliness on families.
According to the results, it can be concluded that parental loneliness can have long-lasting effects on children’s well-being. Early childhood education reaches most families providing an excellent channel for identifying and addressing families’ challenges. Collaboration between early childhood education staff and parents is based on dialogue and trust. Early childhood education has potential to organize peer support for parents, as they clearly express the need for such support. Parents also seek social support as Finnish family structures continue to evolve. Early childhood education staff can offer social support to families or when necessary, guide them to other services.