Työlainsäädännön tuntemus ja ymmärrettävyys
Kopra, Joonas (2024)
Kopra, Joonas
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112429589
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112429589
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tavoitteena oli selvittää, miten hyvin erityisesti nuoret tradenomit tuntevat työlainsäädännön ja miten ymmärrettävänä he pitävät työlainsäädännön säädöskieltä. Työlainsäädäntö on työntekijän kannalta keskeisin työsuhteen perusta, jolla turvataan työntekijöille työehtojen minimitaso. Työlainsäädäntö on työntekijöitä suojelevaa sääntelyä. Kehittämistyössä pyrittiin löytämään työlainsäädännön tuntemuksen ja ymmärrettävyyden nykytila ja löytämään ratkaisu sekä toteutus tuntemuksen ja ymmärrettävyyden edistämiseksi. Tutkimuksen toimeksiantajana toimi Tradenomiliitto TRAL ry (Tradenomit).
Tietoperustassa käsitellään Suomen työmarkkinajärjestelmää sekä työlainsäädännön tarkoitusta ja sen sisältämiä lakeja, sekä niiden tulkintaa ja mahdollisia riitatilanteita, joita voi syntyä erimielisyystilanteista. Tietoperustassa käsitellään myös lyhyesti lakimuutosten prosessia. Suomessa työlainsäädännön kehittäminen on tapahtunut vahvasti kolmikantaisesti työmarkkinaosapuolten yhteistyöllä. Ammattiliitoilla on vahva rooli niin työlainsäädännön kuin työehtosopimusten valvonnassa ja yksittäisten työntekijöiden puolustamisessa. Tietoperustassa pureudutaan myös aiempiin työmarkkinatoiminnan ja lainsäädännön ymmärrystä käsitteleviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Aiemmista tutkimuksista on nähtävissä, että työmarkkinatoiminta käsitteineen on suhteellisen kaukaista yksittäisille työntekijöille eikä lakipykälien ymmärrettävyys ja tulkinta ole helppoa edes juristeille, kun tarkastellaan laajemmin eri lainsäädäntöjen osalta tilannetta.
Tutkimuksen menetelmänä käytettiin oikeusmuotoilua sekä määrällistä tutkimusta. Määrällisellä tutkimuksella selvitettiin tietoperustaan pohjautuen työlainsäädännön tuntemusta ja ymmärrettävyyttä, sekä työlainsäädännöllisen tietämyksen perustaa. Määrällisestä tutkimuksesta saatujen ja analysoitujen tietojen pohjalta luotiin oikeusmuotoilua hyödyntäen työlainsäädännön ymmärrettävyyttä parantava ja tuntemusta edistävä tuotos.
Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että odotetusti työlainsäädännön tuntemus ei ollut hyvällä tasolla. Tutkimuksesta ilmeni kuitenkin myös, että lakipykälien ymmärrettävyyteen liittyen, lakipykälät koettiin suhteellisen ymmärrettäviksi. Tämä tulos ei kuitenkaan pohjautunut minkäänlaiseen testiin vain ainoastaan vastaajan omaan arvioon. Vaikka ymmärrettävyys sai suhteellisen hyvän tuloksen tutkimuksessa, toivoi valtaosa lakipykälien olevien selkokielisempiä.
Kehittämistyön tuloksena syntyi tutkimuksen pohjalta opas. Työsuhteen keskeisimmät työehdot -opas on selkokielinen versio keskeisimmistä työsuhteen ehdoista, jotka tulevat työlainsäädännöstä. Oppaassa on tuotu keskeiset lakipykälät selkokielisemmin visuaalisuutta hyödyntäen lukijalle.
Jatkokehittämisen mahdollisuuksina ovat muun muassa syvemmin työlainsäädännön ymmärrettävyyteen keskittyvä tutkimus, jossa tarkastellaan tarkemmin erilaisten tulkinnallisten tehtävien kautta ymmärrettävyyttä. Lisäksi tässä opinnäytetyössä tuotoksena syntyneen oppaan kaltaisia työlainsäädäntöä selkeyttäviä oppaita voisi luoda lisää esimerkiksi yhteistoimintalaista tai tarkemmin tietystä teemasta kuten työsuhteen päättymisestä tai paikallisesta sopimisesta.
Tietoperustassa käsitellään Suomen työmarkkinajärjestelmää sekä työlainsäädännön tarkoitusta ja sen sisältämiä lakeja, sekä niiden tulkintaa ja mahdollisia riitatilanteita, joita voi syntyä erimielisyystilanteista. Tietoperustassa käsitellään myös lyhyesti lakimuutosten prosessia. Suomessa työlainsäädännön kehittäminen on tapahtunut vahvasti kolmikantaisesti työmarkkinaosapuolten yhteistyöllä. Ammattiliitoilla on vahva rooli niin työlainsäädännön kuin työehtosopimusten valvonnassa ja yksittäisten työntekijöiden puolustamisessa. Tietoperustassa pureudutaan myös aiempiin työmarkkinatoiminnan ja lainsäädännön ymmärrystä käsitteleviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Aiemmista tutkimuksista on nähtävissä, että työmarkkinatoiminta käsitteineen on suhteellisen kaukaista yksittäisille työntekijöille eikä lakipykälien ymmärrettävyys ja tulkinta ole helppoa edes juristeille, kun tarkastellaan laajemmin eri lainsäädäntöjen osalta tilannetta.
Tutkimuksen menetelmänä käytettiin oikeusmuotoilua sekä määrällistä tutkimusta. Määrällisellä tutkimuksella selvitettiin tietoperustaan pohjautuen työlainsäädännön tuntemusta ja ymmärrettävyyttä, sekä työlainsäädännöllisen tietämyksen perustaa. Määrällisestä tutkimuksesta saatujen ja analysoitujen tietojen pohjalta luotiin oikeusmuotoilua hyödyntäen työlainsäädännön ymmärrettävyyttä parantava ja tuntemusta edistävä tuotos.
Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että odotetusti työlainsäädännön tuntemus ei ollut hyvällä tasolla. Tutkimuksesta ilmeni kuitenkin myös, että lakipykälien ymmärrettävyyteen liittyen, lakipykälät koettiin suhteellisen ymmärrettäviksi. Tämä tulos ei kuitenkaan pohjautunut minkäänlaiseen testiin vain ainoastaan vastaajan omaan arvioon. Vaikka ymmärrettävyys sai suhteellisen hyvän tuloksen tutkimuksessa, toivoi valtaosa lakipykälien olevien selkokielisempiä.
Kehittämistyön tuloksena syntyi tutkimuksen pohjalta opas. Työsuhteen keskeisimmät työehdot -opas on selkokielinen versio keskeisimmistä työsuhteen ehdoista, jotka tulevat työlainsäädännöstä. Oppaassa on tuotu keskeiset lakipykälät selkokielisemmin visuaalisuutta hyödyntäen lukijalle.
Jatkokehittämisen mahdollisuuksina ovat muun muassa syvemmin työlainsäädännön ymmärrettävyyteen keskittyvä tutkimus, jossa tarkastellaan tarkemmin erilaisten tulkinnallisten tehtävien kautta ymmärrettävyyttä. Lisäksi tässä opinnäytetyössä tuotoksena syntyneen oppaan kaltaisia työlainsäädäntöä selkeyttäviä oppaita voisi luoda lisää esimerkiksi yhteistoimintalaista tai tarkemmin tietystä teemasta kuten työsuhteen päättymisestä tai paikallisesta sopimisesta.