Työn imun säilyttäminen muutosneuvotteluissa
Pennanen, Johanna (2024)
Pennanen, Johanna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112529798
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112529798
Tiivistelmä
Työn imu on työhyvinvoinnin tason mittari, joka kuvaa tilaa, jossa henkilö kokee tunne- ja motivaatiotäyttymystä työskennellessään. Opinnäytetyössä tutkittiin, muuttuiko työntekijöiden työn imu muutosneuvottelujen seurauksena. Lisäksi kartoitettiin niitä johtamiseen, organisaation palveluihin ja päivittäiseen työntekoon liittyneitä seikkoja, jotka olivat tukeneet tutkimukseen osallistujien työn imua muutosneuvottelujen aikana ja jälkeen, sekä seikkoja, joiden olisi koettu tukevan työn imua, mutta jotka eivät olleet toteutuneet muutosneuvotteluprosessissa.
Opinnäytetyö toteutettiin poikittaistutkimuksena käyttäen mittausvälineenä sähköistä kyselylomaketta. Osallistujat kerättiin Tekniikan akateemisten (TEK) jäsenistöstä. Kyselyssä kartoitettiin, kuuluiko henkilö muutosneuvottelujen kohderyhmään, olivatko muutos-neuvottelut kesken vai päättyneet vuoden sisällä kyselyhetkestä sekä kuinka henkilön työsuhteelle ja työlle oli muutosneuvottelujen seurauksena käynyt. Työn imun muutoksen mittarina käytettiin Työn imu 9 –kyselyä.
Työn imu 9 –kyselyn perusteella työn imu keskimääräisesti laski muutosneuvottelujen seurauksena koko tutkittavassa joukossa. Tilastollisesti merkitsevästi muita enemmän laski niiden henkilöiden työn imu, joiden työsuhde tuli muutosneuvottelujen seurauksena päättymään. Sillä, olivatko muutosneuvottelut kesken tai päättyneet, sillä, kuuluiko henkilö neuvottelujen kohderyhmään tai sillä, tapahtuiko henkilön työn sisällössä muutos neuvottelujen seurauksena, ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta työn imun laskun suuruuteen.
Työn imua tukeneita seikkoja koskeneen kyselyaineiston analyysin johtopäätöksenä muodostettiin suosituksia työn imun säilyttämiseen pyrkivään johtamiseen muutosneuvottelujen kontekstissa. Esihenkilöille ja organisaation johdolle esitettiin erilliset suositukset.
Opinnäytetyö toteutettiin poikittaistutkimuksena käyttäen mittausvälineenä sähköistä kyselylomaketta. Osallistujat kerättiin Tekniikan akateemisten (TEK) jäsenistöstä. Kyselyssä kartoitettiin, kuuluiko henkilö muutosneuvottelujen kohderyhmään, olivatko muutos-neuvottelut kesken vai päättyneet vuoden sisällä kyselyhetkestä sekä kuinka henkilön työsuhteelle ja työlle oli muutosneuvottelujen seurauksena käynyt. Työn imun muutoksen mittarina käytettiin Työn imu 9 –kyselyä.
Työn imu 9 –kyselyn perusteella työn imu keskimääräisesti laski muutosneuvottelujen seurauksena koko tutkittavassa joukossa. Tilastollisesti merkitsevästi muita enemmän laski niiden henkilöiden työn imu, joiden työsuhde tuli muutosneuvottelujen seurauksena päättymään. Sillä, olivatko muutosneuvottelut kesken tai päättyneet, sillä, kuuluiko henkilö neuvottelujen kohderyhmään tai sillä, tapahtuiko henkilön työn sisällössä muutos neuvottelujen seurauksena, ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta työn imun laskun suuruuteen.
Työn imua tukeneita seikkoja koskeneen kyselyaineiston analyysin johtopäätöksenä muodostettiin suosituksia työn imun säilyttämiseen pyrkivään johtamiseen muutosneuvottelujen kontekstissa. Esihenkilöille ja organisaation johdolle esitettiin erilliset suositukset.
