KYSELYTUTKIMUS MAATILOJEN TIEDONHANKINNASTA JA JOENSUUN SEUDUN MAASEUTUPALVELUIDEN TOIMINNASTA

Abstract

Opinnäytetyön aiheena oli kyselytutkimus viljelijöiden tiedonhankinnasta sekä tyytyväi-syydestä Joensuun seudun maaseutupalveluiden toimintaan. Kysely tehtiin sähköpostilla ja tarvittaessa tiloille, jotka eivät vastanneet viikon kuluessa kyselyyn, lähetettiin muistu-tusviesti. Tutkimus suoritettiin Joensuun seudun maaseutupalveluiden alueella, johon kuuluu seitsemän kuntaa: Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi. Kyselylomake muodostui kahdesta osiosta, viljelijöiden tiedonhankintaosiosta sekä tyytyväisyyskysely osiosta. Kysymyksissä käytettiin Likertin ja Osgoodin asteikkoa.

Kyselyyn vastasi 33 viljelijää. Jokaisesta Joensuun seudun maaseutupalveluiden alueel-la olevasta kunnasta saatiin vastauksia. Kotieläintiloja kaikista vastanneista oli 51,6 %. Loput tilat olivat kasvinviljelytiloja. Kyselyn tulokset kirjattiin ylös ja käsiteltiin Excel-taulukkolaskentaohjelmalla. Tuloksista laskettiin jakaumat ja laadittiin taulukot.

Viljelijät pitivät tärkeimpinä tiedonhankintalähteinä hallinnollisissa asioissa maaseututoi-mistoja, Maaseudun Tulevaisuus -lehteä sekä tukihakuoppaita. Viljelijöiden eniten käyt-tämät tiedotuskanavat, joita pitkin maaseutuhallinto tiedottaa asioita, olivat internet ja pu-helin sekä tiedotteet. Helpoiten tiedon hallinnollisista asioista viljelijät saivat maaseututoi-mistoista, neuvojilta sekä Maaseudun Tulevaisuudesta.

Asiakastyytyväisyyskyselystä kävi ilmi, että viljelijät olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä maaseutupalveluiden toimintaan ja tiedotukseen sekä henkilöstön am-mattitaitoon. Kunnittain tarkasteltuna eroja löytyi jonkin verran. Lisäksi viljelijät halusivat maaseutupalveluiden monipuolistavan tiedotteita sekä yksinkertaistavan tiedottamista. Suurin osa oli kuitenkin sitä mieltä, että tiedotuskäytäntöjä ei tarvitse muuttaa.

Topic of the thesis was to survey farmers’ data acquisition and satisfaction in actions of rural services in Joensuu area. Inquiry was done by e-mail. If it was necessary, re-searcher sent a reminder e-mail to farmers. Investigation was done in the rural services of Joensuu area including seven municipalities: Ilomantsi, Juuka, Kontiolahti, Liperi, Ou-tokumpu and Polvijärvi. The questionnaire included two sections. These sections were farmers’ data acquisition and satisfaction inquiry of the work done by rural services in Joensuu area. A scale of Likert and Osgood was used in questions.

In total, 33 farmers answered the questionnaire. Several answers were returned in each of these seven municipalities. Domestic animal farms accounted for 51. 6 per cent and 49.6 per cent of farms practiced crop farming. Results of the inquiry were written into Ex-cel spreadsheet. Distributions were counted and tables of answers drawn up by the re-searcher.

Farmers thought that the most important sources for data acquisition were rural office, newspaper Maaseudun Tulevaisuus and farming subsidy guide in farm administrative cases. The most used information channel that farmers used were internet, telephone and notices. Farmers got the easiest information from rural offices, advisers and from the newspaper Maaseudun Tulevaisuus.

It was noticed that farmers were, as a rule, quite satisfied or absolutely satisfied with working, informing and professional skills of personnel in rural services. Farmers also wanted that rural services diversify and simplify their informing. Most of the farmers thought that there is no need to change informing practices.