Hyvän hallinnon periaatteet
Pelkkikangas, Heli (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112530067
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112530067
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitkä ovat hallintolaissa (434/2003) säädetyt hyvän hallinnon oikeusperiaatteet, mitä ne tarkoittavat ja missä julkisen hallinnon toiminnoissa ja organisaatioissa niitä sovelletaan. Yleisesti pohdittiin myös, mitä hyvä hallinto tarkoittaa ja mikä sen merkitys on. Lisäksi selvitettiin, mitä muita hyvän hallinnon perusteita hallintolaissa on.
Tietoperustana opinnäytetyössä oli ennen kaikkea hallintolaki ja muut lait kuten Suomen perustuslaki (731/1999). Muina lähteinä työssä olivat voimassa oleva muu lainsäädäntö, lain esityöt ja eduskuntakäsittely sekä relevantti oikeuskirjallisuus. Tutkimusmenetelmänä on oikeusdogmatiikka.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että hyvän hallinnon periaatteet edistävät merkittävästi hyvää hallintoa ja hallinnon yhdenvertaisuutta, tarkoitussidonnaisuutta, puolueettomuutta, suhteellisuutta ja luottamuksensuojaa. Nämä periaatteet takaavat oikeusturvaa.
Tietoperustana opinnäytetyössä oli ennen kaikkea hallintolaki ja muut lait kuten Suomen perustuslaki (731/1999). Muina lähteinä työssä olivat voimassa oleva muu lainsäädäntö, lain esityöt ja eduskuntakäsittely sekä relevantti oikeuskirjallisuus. Tutkimusmenetelmänä on oikeusdogmatiikka.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että hyvän hallinnon periaatteet edistävät merkittävästi hyvää hallintoa ja hallinnon yhdenvertaisuutta, tarkoitussidonnaisuutta, puolueettomuutta, suhteellisuutta ja luottamuksensuojaa. Nämä periaatteet takaavat oikeusturvaa.