Henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen työvoimapalveluiden muutostilanteessa

Abstract

Työvoimapalvelut ovat poikkeuksellisen muutoksen edessä, kun nykyiset TE-toimistot siirtyvät kuntien järjestämisvastuulle 1.1.2025 lukien. Vakituinen henkilöstö siirtyy uusien työllisyysalueiden palvelukseen liikkeenluovutuksella. Nykyisen organisaation lakkauttamisen myötä nykyiset työyhteisöt hajoavat, sillä Pohjois-Savon alueen TE-toimiston henkilöstö jakaantuu kolmeen eri työllisyysalueeseen: Kuopion, Keski-Savon ja Ylä-Savon työllisyysalueille. Uudistuksen seurauksena työtehtäviin, työehtoihin, palkkaukseen sekä mahdollisesti työn sijoituspaikkaan voi tulla muutoksia.

Työhyvinvoinnin merkitys on olennainen osa muutosvaiheessa, jotta henkilöstö pysyy toimintakykyisenä sekä hyvinvoivana koko muutosprosessin ajan ja siirtyy hyvinvoivana uusien työnantajien palvelukseen. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on edistää työhyvinvointia muutostilanteessa ja opinnäytetyön tilaajaorganisaationa on Pohjois-Savon TE-toimisto. Opinnäytetyö on työelämän kehittämistyö, jossa yhdessä työyhteisön kanssa kehitetään toimintaa paremmaksi. Opinnäytetyön metodologiaksi valikoitui toimintatutkimus, sillä siinä tuotetaan tietoa käytännön kehittämiseksi sekä sen käytännönläheisyyden vuoksi.

Toimintatutkimus etenee sykleittäin. Ensimmäisen syklin tarkoituksena oli kartoittaa aikaisemman tutkimustiedon avulla, mitkä tekijät edistävät työhyvinvointia organisaatiossa. Menetelmänä oli järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus, jonka aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysi menetelmällä. Ensimmäisen syklin tutkimuskysymys oli, mitä ovat työhyvinvointia edistävät tekijät.

Toisessa syklissä tarkoituksena oli kartoittaa Pohjois-Savon TE-toimiston henkilöstön työhyvinvoinnin nykytilaa. Aineistoa kerättiin työpajassa, joka toteutettiin virtuaalisena toteutuksena. Työpajan osallistujat olivat projektiryhmän jäsenet, jotka koostuivat vapaaehtoisista TE-toimiston henkilöstöstä. Työpajasta aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Toisen syklin kehittämiskysymyksenä oli, mikä on Pohjois-Savon TE-toimiston henkilöstön työhyvinvoinnin nykytila.

Kolmannen syklin tarkoituksena oli kuvata työhyvinvointia edistävä kehittämissuunnitelma organisaation muutostilanteessa. Kehittämiskysymyksenä oli, miten edistetään Pohjois-Savon TE-toimiston henkilöstön työhyvinvointia muutostilanteessa. Syklissä laadittiin henkilöstön työhyvinvointia edistävä kehittämissuunnitelma muutostilanteeseen. Suunnitelman laatimiseksi hyödynnettiin virtuaalista aivoriihityöskentelyä, johon osallistuivat projektiryhmän jäsenet. Kolmanteen sykliin muodostui sivusykli pilotoinnin osalta. Pilotoitavaksi kohteeksi kehittämissuunnitelmasta valikoitui työyhteisön yhteisöllisyyden vahvistaminen. Pilotoinnin menetelmänä oli yhteisöllinen toimipaikkakeskustelu. Pilotointi arvioitiin asiantuntija-arviointina.

Neljännen syklin tarkoituksena oli kuvata näyttöön perustuva työhyvinvointia edistävä implementointisuunnitelma hyödyntäen Ottawa-mallia. Kehittämiskysymyksenä oli, miten näyttöön perustuva työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma voidaan implementoida käytäntöön. Implementointi toteutettiin työhyvinvointisuunnitelman pilotoitavan kohteen osalta. Ottawa- mallissa arvioidaan muun muassa implementoinnin estävät ja edistävät tekijät.

Opinnäytetyön keskeisenä periaatteena on, että se on työelämälähtöistä kehittämistä ja se tukee opiskelijan elinikäistä oppimista. Työelämä on jatkuvaa oppimista ja työhyvinvoinnin merkitys korostuu tulevaisuudessa sekä ennen kaikkea parhaillaan meneillään olevassa muutostilanteessa. Tulevaisuuden työelämä on jatkuvaa muutosta, joten työhyvinvointiin edistävät asiat ovat tärkeitä jatkossakin.