Lyhytkurssi työllistymisen tukena : palvelumuotoilun tarjoama ratkaisu maahanmuuttaneiden naisten työllistymisen edistämiseksi kaupalliselle alalle Suomessa
Lindfors, Pauliina; Rinnevuori, Laura (2024)
Lindfors, Pauliina
Rinnevuori, Laura
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112630467
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112630467
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa työllistymistä kaupalliselle alalle tukevan lyhytkurssin tuottamisen hyötyä Suomeen maahanmuuttaneille naisille sekä mahdollisille kaupallisen alan työnantajille osana Laurean Ammattikorkeakoulun kotoutumisen ja kielenoppimisen Living Lab (i4L) projektia ja Central Baltic Mentoring for Migrant Women seeking Employment- eli CeMeWE-hanketta. Tavoitteena oli selvittää, mitkä olivat tärkeimmät taidot sekä naisten että työnantajien mielestä, millä tasolla taidot nyt olivat ja mille tasolle pitäisi päästä, jotta maahanmuuttaneiden naisten työllistymistä voitaisiin tukea oikealla tavalla ja he työllistyisivät kaupalliselle alalle koulutustaan vastaaviin tehtäviin.
Lisäksi tavoitteena oli paneutua Kauppakamarin tutkimuksessa todettuun kaupallisen alan yritysten osaajapulaan, sekä vastata siihen kehittämällä ehdotus kouluttaa monimuotoista ja osaavaa tulevaisuuden henkilöstöä. Tietoperustana opinnäytetyötutkimuksessa käytettiin Tilastokeskuksen virallisia tilastoja, aikaisempia tutkimustuloksia aiheesta sekä CeMeWE-hankkeessa jo kerättyjä tietoja ja tutkimuksia, joissa maahanmuuttaneiden naisten työllistymistä oli selvitetty ja edistetty eri aloilla useissa projektiin osallistuneissa maissa. Tutkimusmenetelmänä tarvekartoituksen tekemiseksi käytettiin haastattelututkimusta, jossa yksilö- ja ryhmähaastatteluja toteutettiin kolmelle eri kohderyhmälle; Auroras-yhdistyksen mentorointiin osallistuneille kaupalliselta alalta töitä hakeville maahanmuuttaneille naisille, Auroras-yhdistyksen mentoreille sekä henkilöille, jotka tekevät rekrytointeja kaupallisen alan yrityksissä ja palkkaavat työnhakijoita. Aurorasin mentorointiryhmissä lisätutkimusmenetelmänä käytettiin etnografiaa.
Yrityksille tehdyissä haastatteluissa selvitettiin, millaisia taitoja ja tietoja yritykset arvostavat kansainvälisissä osaajissa ja työntekijöissään ja toivovat löytävänsä kaupallisen alan työnhakijoilta sekä mitkä olivat niitä asioita, joihin keskittymällä nämä yritykset palkkaisivat maahanmuuttaneita naisia pienemmällä kynnyksellä kaupallisella alalla. Maahanmuuttaneiden naisten haastattelut keskittyivät selvittämään, mitä taitoja ja osaamista naiset kokevat tarvitsevansa työllistyäkseen kaupalliselle alalle.
Kehittämismenetelmänä tutkimuksessa käytettiin yhteiskehittämistä sekä palvelumuotoilua. Kerätyn aineiston perusteella koostettiin samankaltaisuuskaavio esiintyneistä teemoista.
Tutkimuksen tulokseksi saatiin, että maahanmuuttaneiden naisten työllistymistä kaupalliselle alalle tukeville lyhytkursseille on tarvetta. Samankaltaisuuskaavion ja aiemman teorian perusteella tutkimuksessa koostettiin ehdotus lyhytkurssin mahdollisesta toteutuksesta, kaupalliselta alalta työtä hakeville maahanmuuttaneille naisille.
Lisäksi tavoitteena oli paneutua Kauppakamarin tutkimuksessa todettuun kaupallisen alan yritysten osaajapulaan, sekä vastata siihen kehittämällä ehdotus kouluttaa monimuotoista ja osaavaa tulevaisuuden henkilöstöä. Tietoperustana opinnäytetyötutkimuksessa käytettiin Tilastokeskuksen virallisia tilastoja, aikaisempia tutkimustuloksia aiheesta sekä CeMeWE-hankkeessa jo kerättyjä tietoja ja tutkimuksia, joissa maahanmuuttaneiden naisten työllistymistä oli selvitetty ja edistetty eri aloilla useissa projektiin osallistuneissa maissa. Tutkimusmenetelmänä tarvekartoituksen tekemiseksi käytettiin haastattelututkimusta, jossa yksilö- ja ryhmähaastatteluja toteutettiin kolmelle eri kohderyhmälle; Auroras-yhdistyksen mentorointiin osallistuneille kaupalliselta alalta töitä hakeville maahanmuuttaneille naisille, Auroras-yhdistyksen mentoreille sekä henkilöille, jotka tekevät rekrytointeja kaupallisen alan yrityksissä ja palkkaavat työnhakijoita. Aurorasin mentorointiryhmissä lisätutkimusmenetelmänä käytettiin etnografiaa.
Yrityksille tehdyissä haastatteluissa selvitettiin, millaisia taitoja ja tietoja yritykset arvostavat kansainvälisissä osaajissa ja työntekijöissään ja toivovat löytävänsä kaupallisen alan työnhakijoilta sekä mitkä olivat niitä asioita, joihin keskittymällä nämä yritykset palkkaisivat maahanmuuttaneita naisia pienemmällä kynnyksellä kaupallisella alalla. Maahanmuuttaneiden naisten haastattelut keskittyivät selvittämään, mitä taitoja ja osaamista naiset kokevat tarvitsevansa työllistyäkseen kaupalliselle alalle.
Kehittämismenetelmänä tutkimuksessa käytettiin yhteiskehittämistä sekä palvelumuotoilua. Kerätyn aineiston perusteella koostettiin samankaltaisuuskaavio esiintyneistä teemoista.
Tutkimuksen tulokseksi saatiin, että maahanmuuttaneiden naisten työllistymistä kaupalliselle alalle tukeville lyhytkursseille on tarvetta. Samankaltaisuuskaavion ja aiemman teorian perusteella tutkimuksessa koostettiin ehdotus lyhytkurssin mahdollisesta toteutuksesta, kaupalliselta alalta työtä hakeville maahanmuuttaneille naisille.
