Työn iloa! Suunnitelmallisuutta työhyvinvoinnin johtamiseen

Abstract

Työhyvinvoinnin johtaminen on tärkeä aihe nykyisessä vaativassa työelämässä ja haasteellisessa työympäristössä. Työhyvinvoinnin edistäminen vaikuttaa niin yksittäisten työntekijöiden terveyteen ja jaksamiseen, kuin koko organisaation tuottavuuteen ja menestykseen. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella työhyvinvoinnin tilaa kohdeorganisaatiossa sekä kehittää organisaatioon työhyvinvointisuunnitelmaa työhyvinvoinnin johtamisen tueksi.

Opinnäytetyö oli tutkimuksellinen kehittämistyö, jonka tavoitteena oli löytää työhyvinvointia lisääviä tekijöitä lastensuojelun ympärivuorokautista asumispalvelua tarjoavassa kohdeorganisaatiossa.

Tietoperustassa syvennyttiin työhyvinvoinnin käsitteisiin monipuolisesti niin yleisellä tasolla, kuin myös yksilön voimavarojen, psykologisen turvallisuuden, johtamisen ja organisaation rakenteiden näkökulmasta. Lisäksi syvennyttiin psykologisen pääoman käsitteeseen, työhyvinvointisuunnitelman tarkoitukseen yleisellä tasolla sekä työhyvinvoinnin kehittämiseen ajankohtaisten lähteiden ja tutkimusten avulla.

Kehittämistehtävänä oli laatia kohdeorganisaatiolle työhyvinvointisuunnitelma. Opinnäytetyön tutkimuksellinen osuus toteutettiin haastattelemalla kohdeorganisaation toisen yksikön henkilöstö. Tulokset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Työhyvinvointisuunnitelmaan nostettiin tavoitteet henkilöstön haastatteluista nousevan informaation kautta, jonka jälkeen kohdeorganisaation johtoryhmässä suunniteltiin menetelmät tavoitteiden saavuttamiseksi, sekä nimettiin vastuuhenkilöt, jotka käytännössä toimeenpanevat työhyvinvoinnin edistämistä tukevat toimenpiteet ja seuraavat niiden toteutumista.

Opinnäytetyön tulosten perusteella todettiin, että kohdeorganisaatiossa oli työhyvinvointia tukevia ja ylläpitäviä rakenteita, mutta suunnitelmallisuutta työhyvinvoinnin ylläpitämisen tueksi kaivattiin. Tämän opinnäytetyön tulosten voidaan katsoa toistavan ja vahvistavan aiemmin tehtyjen tutkimusten tuloksia. Työhyvinvoinnin kokemus on moninainen, siihen liittyy sekä työhyvinvointia lisääviä, että sitä heikentäviä tekijöitä, mutta kuitenkin työn imun kokeminen on yleistä. Niin tässä opinnäytetyössä, kuin aiemmissakin tutkimuksissa tuli ilmi, että hallitsemattomilta tuntuvat ja äkilliset muutokset heikensivät yksilön kokemaa työhyvinvointia, samoin kuin puuttuvat voimavarat ja resurssit, sekä ulkopuolelta tulevat vaatimukset. Samoin tämän opinnäytetyön tulokset olivat yhteneväisiä siltä osin, että erilaiset voimavaratekijät, kuten joustavuus, fyysinen hyvinvointi ja hyvä ilmapiiri lisäsivät työhyvinvointia ja työn imua.

Jatkossa työhyvinvoinnin kokemusta voisi kartoittaa vuosittain tapahtuvan työhyvinvointihaastattelun avulla, jotta työhyvinvointia tukevien toimenpiteiden vaikutusta voidaan seurata ja samalla työhyvinvointisuunnitelmaa voidaan uudistaa ja edelleen kehittää paremmin kohdeorganisaation ja henkilöstön tarpeita palvelevaksi.