Keskusteluja, kohtaamisia ja muutosta: vuorovaikutuksen merkitys Turun vankilassa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten vuorovaikutus vankilan valvontahenkilökunnan ja vankien välillä vaikuttaa vankien hyvinvointiin ja kuntoutumiseen Turun vankilassa. Työn toimeksiantajana toimii Rikosseuraamuslaitos, joka voi hyödyntää työn tuloksia vuorovaikutusmallien kehittämisessä. Tutkimus pyrki myös ymmärtämään, kuinka vankilan yleinen ilmapiiri vaikuttaa vankien kokemuksiin vankeusajasta ja heidän motivaatiotaan sopeutua yhteiskuntaan vapautumisen jälkeen.

Opinnäytetyö pohjautuu vuorovaikutuksen ja kuntoutuksen teorioihin, erityisesti motivoivan keskustelun ja dialogisuuden periaatteisiin. Teoreettisena viitekehyksenä toimivat RNR-malli (Risk-Need-Responsivity) ja Hyvän Elämän malli (GLM), jotka painottavat yksilöllisen tuen merkitystä kuntoutuksessa. Nämä mallit tarjoavat käsitteellistä pohjaa vankien tarpeiden ja hyvinvoinnin huomioimiseen, tukien rikoksetonta elämäntapaa ja sopeutumista yhteiskuntaan.

Tutkimusmenetelminä opinnäytetyössä käytettiin laadullista sekä määrällistä menetelmää. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin kyselylomakkeita ja puolistrukturoituja haastatteluja, joiden avulla kerättiin tietoa vankeusvankien kokemuksista. Kyselyt mahdollistivat laajan otoksen keräämisen, kun taas haastattelut tarjosivat syvempiä näkökulmia yksilöllisiin kokemuksiin. Tulosten analyysi korosti vuorovaikutuksen merkitystä vankien kuntoutumiseen sekä heidän motivaationsa ja hyvinvointinsa tukemiseen.

Tuloksissa kävi ilmi, että luottamuksellinen ja arvostava vuorovaikutus tukee vankien positiivista muutosta ja hyvinvointia. Vuorovaikutus vaikuttaa myös vankilan ilmapiiriin ja turvallisuuden tunteeseen, millä on merkitystä vankien käyttäytymiseen ja sopeutumiseen vankeusaikana. Johtopäätöksissä todetaan, että vuorovaikutuksen laadun parantaminen voi edistää sekä yksilöllistä kuntoutumista että turvallisuutta vankilayhteisössä. Kehittämisehdotuksina esitetään henkilökunnan vuorovaikutustaitojen kehittämistä motivoivan keskustelun menetelmin.