Maalittaminen ja sen torjuntakeinot
Kero, Juha (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112730782
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112730782
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus on arvioida niitä konkreettisia keinoja, joilla maalittamiseksi kutsuttua ilmiötä voidaan tehokkaasti torjua. Maalittamisesta ilmiönä sekä maalittamisen torjuntakeinoista on käyty laajaa julkista keskustelua viime vuosien aikana ja viranomaisilla on todettu olevan käytössään lainsäädännöllisiä keinoja maalittamiseksi katsottavien tekojen torjumiseksi. Maalittaminen tunnetaan yleisesti tietoverkoissa tapahtuvana järjestelmällisenä häirintänä, kohdistuen henkilöön hänen ammatillisen tai yhteiskunnallisen asemansa vuoksi. Maalittamisen vaikutukset voivat ulottua yksilöiden lisäksi organisaatioihin ja maalittaminen on arvioitu vakavana uhkana demokraattiselle oikeusvaltiolle.
Opinnäytetyö toteutetaan tutkimuksellisena kehittämistyönä, empiirisellä tutkimusstrategialla ja kvalitatiivisin tutkimusmenetelmin, lähestymistapana konstruktiivinen tutkimus. Opinnäytetyön teoreettisena aineistona ovat maalittamisen kriminalisointiin liittyvä dokumenttiaineisto, maalittamisilmiöön liittyvä mediatekstiaineisto ja esitutkintaa määrittävä lainsäädäntö, etnografisen havainnointiaineiston täydentäessä tutkimusaineistoa.
Maalittamisen torjunnassa keskeistä on esitutkintaviranomaisen kyky tunnistaa rikosasioihin liittyvä maalittaminen ja suorittaa asian laadun edellyttämä esitutkinta. Esitutkintaviranomaisen suorittaman rikosasian esitutkinnan menestymisedellytyksiin vaikuttaa lisäksi maalittamisen kohteen suorittamat esitutkintaa tukevat toimenpiteet. Opinnäytetyön tuloksena toteutetaan kolme konstruktiota, prosessikaaviota, maalittamisen torjunnan tehostamiseksi. Opinnäytetyön tuloksia voi hyödyntää maalittamisen kohde, esitutkintaa suorittava viranomainen sekä rikoksen uhria tukevat tahot. Tuloksia voidaan hyödyntää lisäksi maalittamisilmiöön läheisesti liittyvän sosiaalisessa mediassa tapahtuvan tai muun nettikiusaamisen torjunnassa. Maalittamisen tehokas torjunta edellyttää esitutkintaa määrittävien prosessien tarkastelua sekä maalittamisen kohteen kykyä dokumentoida rikostekoja.
Opinnäytetyö toteutetaan tutkimuksellisena kehittämistyönä, empiirisellä tutkimusstrategialla ja kvalitatiivisin tutkimusmenetelmin, lähestymistapana konstruktiivinen tutkimus. Opinnäytetyön teoreettisena aineistona ovat maalittamisen kriminalisointiin liittyvä dokumenttiaineisto, maalittamisilmiöön liittyvä mediatekstiaineisto ja esitutkintaa määrittävä lainsäädäntö, etnografisen havainnointiaineiston täydentäessä tutkimusaineistoa.
Maalittamisen torjunnassa keskeistä on esitutkintaviranomaisen kyky tunnistaa rikosasioihin liittyvä maalittaminen ja suorittaa asian laadun edellyttämä esitutkinta. Esitutkintaviranomaisen suorittaman rikosasian esitutkinnan menestymisedellytyksiin vaikuttaa lisäksi maalittamisen kohteen suorittamat esitutkintaa tukevat toimenpiteet. Opinnäytetyön tuloksena toteutetaan kolme konstruktiota, prosessikaaviota, maalittamisen torjunnan tehostamiseksi. Opinnäytetyön tuloksia voi hyödyntää maalittamisen kohde, esitutkintaa suorittava viranomainen sekä rikoksen uhria tukevat tahot. Tuloksia voidaan hyödyntää lisäksi maalittamisilmiöön läheisesti liittyvän sosiaalisessa mediassa tapahtuvan tai muun nettikiusaamisen torjunnassa. Maalittamisen tehokas torjunta edellyttää esitutkintaa määrittävien prosessien tarkastelua sekä maalittamisen kohteen kykyä dokumentoida rikostekoja.