Kaupunkiympäristöön sopivat hulevesijärjestelmät ja niiden soveltuminen Lahden Ranta-Kartanoon : toimivuus ja kunnossapito

Abstract

Sade- ja sulamisvesiä, joita johdetaan pois erilaisilta pinnoilta, kutsutaan hulevesiksi. Vesien hallinta korostuu tiiviillä kaupunkialueilla, joissa on paljon päällystettyä ja vettä läpäisemätöntä pintaa. Hulevesien mukana saattaa kulkeutua epäpuhtauksia, jotka kuormittavat alueen vesistöjä. Vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen myötä hulevesiä ei saa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta johtaa jätevesiviemäriin.

Ilmastonmuutoksen myötä hulevesisuunnittelu tulee tärkeämmäksi. Lämpenevä ilmakehä mahdollistaa voimakkaampien sateiden lisääntymisen ja talvisateiden yleistymisen. On mahdollista, että kuluvan vuosisadan loppuun mennessä Keski-Lapissa on samanlaiset lämpöolosuhteen kuin Etelä-Suomessa nykyisin. Lämpimien talvien lisääntyessä myös tulvariskit kasvavat ja tulvariskialueet tulisikin kartoittaa.

Hulevesijärjestelmien huomioiminen suunnittelussa tulisi alkaa jo kaavoitusvaiheessa tarvittavilla tilavarauksilla. Hulevesien käsittelyn tärkeysjärjestyksen mukaan hulevedet tulee käsitellä jo syntypaikallaan ja vasta viimeiseksi johtaa viemärillä suoraan purkuvesistöön. Hulevesiä voidaan käsitellä usealla eri tavalla. Tässä opinnäytetyössä on keskitytty Ranta-Kartanoon ajateltuihin järjestelmiin, jotka on jaettu imeyttäviin ja viivyttäviin sekä johtaviin malleihin. Hulevesiä imeyttäviä menetelmiä ovat biosuodatus, hulevesikasetti, viherkatto ja läpäisevät päällysteet. Johtamiseen ja viivyttämiseen sopivia tapoja taas ovat viherpainanne, kourut ja linjakuivatus sekä kanava. Tässä työssä keskityttiin edellä mainittujen järjestelmien toimivuuteen ja kunnossapitoon.

Opinnäytetyön menetelminä käytettiin kirjallisuuskatsausta, kyselytutkimusta sekä haastatteluja. Keskeisimpinä tuloksina esiin nousi suunnittelun tärkeys, huolellinen asennus ja järjestelmien säännöllinen kunnossapito. Kokemuksia hulevesijärjestelmien toimivuudesta on kuitenkin vielä vähän ja uskallusta toteuttaa suunnitelmia tarvitaan.

Stormwater is a common term for rainwater and water from snowmelt which are conveyed from various surfaces. The management of stormwater is important in urban areas where non-porous surface materials are commonly used. Stormwater can also carry substances which can pollute water systems. New alterations in the Finnish law order that stormwater can not be lead into sewers apart from few exceptions.

Because of global warming, stormwater management will be more important in the future. The warming atmosphere will enable heavier rains, and rain also in the winter. It is conceivable that by the end of the century, mid-Lapland has similar winter conditions with the present-day southern Finland. Because of warmer winters, the risk of floods will increase, and risk areas should be mapped.

Acknowledging stormwater management in the planning should begin in the zoning phase with sufficient area reservations. The first priority is to handle stormwater in its birthplace, and as a last option lead it in the drain. Stormwater can be managed in many different manners. In this thesis, the focus is on systems which were planned for the Ranta-Kartano area previously. The systems are divided into saturating, delaying and conveying models. Systems that saturate stormwater into the soil are bioswale, stormwater cassette, green roof and permeable paving. Systems suitable for conveying and delaying are green depression, gouge, line drying and canal. The functionality and maintenance of the above-mentioned systems are discussed in this thesis.

Literary research, survey and interviews were conducted for the thesis. According to the study, essential results affecting the functionality of stormwater systems are the importance of planning, a thorough installation process, and regular maintenance. Experience on the topic is yet brief, and more courage to execute novel conventions is needed.