Maahan muuttaneiden hoiva-avustajien ja lähihoitajien kielelliset haasteet ja tuen tarpeet työyhteisössä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli kartoittaa maahan muuttaneiden hoiva-avustajien ja lähihoitajien haasteita ja tuen tarpeita kielen käytöstä seniorikeskuksissa. Tavoitteena oli tuottaa ja lisätä tietoa, miten heidän kielitaitoaan voitaisiin parantaa työpaikoilla ja opetuksessa. Opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona Laurean koordinoimalle MAKU-hankkeelle (MoniAistinen Kosketus Uuteen kieleen), joka kehittää ja tehostaa täsmällistä kielitaitoa ja ammattikielen opetusta yhdessä kumppanuusverkoston kanssa. Tutkimuskysymyksinä tarkasteltiin, millaisia kielellisiä haasteita maahan muuttaneet hoiva-avustajat tai lähihoitajat kokivat omassa työyhteisössään sekä minkälaista tukea he kaipaavat työyhteisöltä kielellisiin haasteisiin. Tietoperustana olivat kielitaidon merkitys hyvinvoinnille, kielen oppiminen ja kielitietoisuus.

Opinnäytetyön tutkimuksellinen osuus tehtiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Haastattelussa oli mukana neljä kohderyhmään kuuluvaa henkilöä. Haastatteluista yksi tehtiin englanniksi, loput suomeksi. Aineiston analyysi oli teoriasidonnainen. Haastattelujen pohjalta haasteena koettiin kielen puhumisen ja ymmärtämisen vaikeus sekä vähäinen aika tehdä kirjauksia ja keskustella. Tuen tarpeina toivottiin enemmän tukea ja rohkaisua keskusteluun ja kuunteluun sekä mahdollisuus suomen kielen lisäopiskeluun ja harjoitukseen niin työpaikalla kuin sen ulkopuolella.

Suomen kielen taito auttaa yksilöä osallisuuteen työyhteisössä ja kiinnittymään yhteiskuntaan ja työpaikkaan, auttaa sosiaalisessa elämässä ja toteuttamaan itseään ja muodostamaan yhteisyyssuhteita. Nämä kaikki motivoivat kielen opiskeluun ja harjoitteluun, joka voi olla vaikkapa työpaikalle perustettava keskustelukerho.