Paljon terveyspalveluja käyttävien ikääntyvien kotiuttamisen kehittäminen

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää paljon terveyspalveluita käyttävien ikääntyvien päivystyksen jälkeistä kotiutusta Päivystyskeskuksessa Pohteella. Metodologiana oli toimintatutkimus, koska se vastaa käytännön toiminnassa havaittuun ongelmaan tai kehittää olemassa olevaa käytäntöä paremmaksi. Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksen syklien mukaisesti. Ensimmäisen syklin tarkoituksena kartoittaa paljon terveyspalveluita käyttävän ikääntyneen kotiutumiseen liittyviä riskitekijöitä näyttöön perustuen. Kartoitus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena Finna ja Cinahl portaalin tietokannoista. Katsaukseen hyväksyttiin kuusi tutkimusta, jotka analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Ensimmäisen syklin tutkimuskysymyksinä oli: mitä ovat ikääntyneen kotiuttamiseen liittyvät riskit, jossa tulokseksi muodostui yöaikainen kotiutuminen, potilaan kohonnut kiireellisyysluokitus, potilaan kotiutumiseen liittyvän informoinnin puutteellisuus, diagnoosien puutteellisuus, kotiutumisen jälkeisiin palveluihin liittyvän omaisen informoinnin puutteellisuus. Toisena kysymyksenä oli, miten aikaisemman tutkitun tiedon perusteella paljon terveyspalveluja tarvitseva ikääntynyt tunnistetaan päivystyksessä? Siinä tulokseksi muodostui paljon terveyspalveluja käyttävän potilaan määritteleminen sekä potilastietojärjestelmiin kirjaamisen ja hyödyntämisen tehostaminen. Toisen syklin tarkoitus oli kehittää tarkistuslista riskipotilaan tunnistamiseen päivystyskeskuksessa. Kehittämiskysymys oli: mitä tarkistuslistassa tulee olla, että se auttaa tunnistamaan paljon terveyspalveluita käyttävät ikääntyneet. Toimintavaiheessa aineistonkeruumetodina 6–3–5 menetelmä. Aineiston analyysinä käytettiin induktiivista sisällönanalyysiä. Tulokseksi muodostui lääkityksen tarkistus, sosiaaliset syiden selvittäminen, tukipalvelun tarve, päihteidenkäytön selvittäminen, omaisverkosto ja -tuen kartoittaminen, tulo- ja käyntisyy, toimintakykykartoitus, kotiolojen kartoitus, diagnoosien ajantasaisuus, potilastietojärjestelmien kartoitus, hoitosuunnitelma selvitys. Toisen syklin sivusyklinä oli tarkistuslistan pilotointi soveltuvin osin Pohteen päivystyskeskuksessa. Kolmannen syklin tarkoitus oli kuvata moniammatillinen toimintamalli Pohteen Päivystyskeskukseen. Kolmannen syklin kehittämiskysymyksenä oli: millainen moniammatillinen toimintamallin tulee olla, että paljon terveyspalveluita käyttävien iäkkäiden kotiutuminen kehittyy. Aineistonkeruumetodina 6–3–5 menetelmä. Tulokseksi muodostui toimintamallissa vastuuhenkilöt päivystyskeskuksen puolesta, tiedonkulun varmistava sekä tehostaa potilastietojärjestelmien käytön, toimintamallissa varmistutaan potilaan informoinnista ja jatko-hoito-ohjeiden saavutettavuudesta, huomioi yhteistyön omaisten kanssa, kotiolot kartoittava, sidosryhmien kanssa yhteistyötä syventävä. Neljännen syklin tarkoitus oli kuvata moniammatillisen toimintamallin implementointisuunnitelma. Kehittämiskysymys oli: kuinka moniammatillinen toimintamalli ja siihen kuuluva tarkistuslista implementoidaan käytäntöön. Implementointiprosessi on kuvattu Ottawa – mallin mukaisesti. Mallissa on yksityiskohtaiset vaiheet moniammatillisen toimintamallin täytäntöönpanoprosessille. Moniammatillisen toimintamallin käyttöönotolla voidaan edistää paljon terveyspalveluita käyttävän ikääntyneen kotiutumista. Opinnäytetyön johtopäätöksenä voidaan todeta, että olisi hyödyllistä ottaa tarkemmin huomioon monenlaiset kotona asuvan iäkkään terveyteen, toimintakykyyn ja arkeen vaikuttavat tekijät palvelukokonaisuuksia suunniteltaessa. Asiakkaan tarpeenmukaisen perus- ja erityistason hoidon ja palvelujen integroidun ja koordinoidun kokonaisuuden huomioiminen on moniammatillisen toimintamallin tehtävä.