Positiivisen luottotietorekisterin käyttöönoton vaikutukset toimeksiantajapankin luotonmyöntöprosessiin

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää toimeksiantajapankin luotonmyöntöprosessiin kohdistuneita vaikutuksia positiivisen luottotietorekisterin käyttöönoton myötä. Positiivinen luottotietorekisteri otettiin käyttöön ylivelkaantumisen ehkäisemiseksi, ja sen tarkoituksena on tarjota luotettavampaa tietoa esimerkiksi luottopäätösten tueksi. Luotonmyöntöprosessi on luotonmyöntäjän määrittelemä prosessi, jonka tavoitteena on arvioida luotonhakijan luottokelpoisuus. Luotonmyöntöprosessi on keskeisessä osassa positiivisen luottotietorekisterin käytössä ja sen tuomissa tavoitteissa.

Tutkimuksen näkökulmaksi rajattiin toimeksiantajapankin toimihenkilöiden kokemukset ja näkemykset, ja he toimivat myös tutkimuksen kohteena. Tutkimus toteutettiin laadullista tutkimusmenetelmää eli puolistrukturoitua teemahaastattelua hyödyntäen. Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä viittä eri toimihenkilöä, ja tuloksia analysoitiin teemoittelun avulla. Haastatteluilla pyrittiin tuomaan esiin haastateltavien omia kokemuksia ja näkemyksiä luotonmyöntöprosessista sekä positiivisesta luottotietorekisteristä ja sen tuomista vaikutuksista. Haastatteluissa ilmenneistä vastauksista muodostettiin isompia kokonaisuuksia eli teemoja, jotka vastasivat tutkimukselle asetettuun tavoitteeseen.

Tutkimuksen tulokset koostuivat yhteensä kuudesta teemasta, joita olivat yleiset vaikutukset, asiakaskohtaamisen vaikutukset, työtapoihin kohdistuvat vaikutukset, riskienhallinnalliset vaikutukset, tiedon laadun ja määrän muutokset sekä kehittämisen kohteet. Tutkimuksen tavoitteen kannalta merkittävimpinä tuloksina voidaan pitää positiivisen luottotietorekisterin tuomia etuja toimeksiantajapankin riskienhallintaan ja kestävän luotonmyönnön toteutumiseen, luotonmyöntöprosessissa hyödynnettävän tiedon laadun ja määrän positiivista kehitystä sekä tunnistettuja kehittämisen kohteita, joiden avulla positiivista luottotietorekisteriä voitaisiin hyödyntää entistä paremmin luotonmyöntöprosessissa.

Tutkimuksessa havainnoitiin jo toteutuneita vaikutuksia luotonmyöntöprosessiin sekä mahdollisia kehittämisehdotuksia positiivisen luottotietorekisterin hyödyntämisestä. Vaikutukset ja kehitysideat kytkeytyivät tiiviisti luotonmyöntöprosessissa toimiviin toimihenkilöihin, ja heidät tulisi huomioida aktiivisesti toimeksiantajapankin toiminnassa ja kehityksessä. Mahdollisissa jatkotutkimuksissa voisi keskittyä esimerkiksi toimialaan laajemmalla tasolla tai positiivisen luottotietorekisterin tuomiin vaikutuksiin pidemmällä aikavälillä.

The aim of the thesis was to investigate the effects on the client bank's credit granting process with the introduction of a positive credit information register. The positive credit information register was introduced to prevent over-indebtedness, and its purpose is to provide more reliable information to support credit decisions, for example. The lending process is a process defined by the lender with the aim of assessing the creditworthiness of the borrower. The credit granting process plays a key role in the use of a positive credit information register and the goals it brings.

The perspective of the study was limited to the experiences and views of the employees of the client bank, and they also served as the subject of the study. The research was conducted using a qualitative research method, i.e. a semi-structured thematic interview. A total of five different staff members were interviewed in the study, and the results were analysed using themed research. The aim of the interviews was to bring the interviewees' own experiences and views related to the credit granting process and the positive credit information register and its effects. The answers expressed in the interviews were formed into larger entities, i.e. themes that corresponded to the goal set for the research.

The results of the study consisted of a total of six themes: general impacts, impacts of customer encounters, impacts on working methods, risk management impacts, changes in the quality and quantity of information, and targets for development. The most significant results in terms of the objective of the study can be considered to be the benefits of the positive credit information register for the risk management and fulfilment of sustainable lending of the client bank, the positive development of the quality and amount of information to be utilized in the credit granting process, and the identified areas for development in order to make better use of the positive credit information register in the credit granting process.

The study observed the already realized effects on the credit granting process, as well as possible development proposals for utilizing the positive credit information register. Impacts and development ideas are linked to staff members in the lending process and should be actively taken into account in the operations and development of the client bank. Possible further studies could focus, for example, on the industry at a broader level or on the effects of a positive credit information register over a longer period of time.