TikTok-vaikuttajien videoiden kommentointi osana B2C-yritysten markkinointia 2023–2024
Hinkka, Sofia (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120231959
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120231959
Tiivistelmä
Työssä tutkittiin uutta ilmiötä, jossa yritykset kommentoivat sisällöntuottajien videoita TikTokissa vuosina 2023 ja 2024. Tutkimusaihe valittiin ilmiön ajankohtaisuuden ja sen vuoksi, että suomalaiset B2C-yritykset ovat hyödyntäneet tätä vasta vähän. Työssä tehtiin selvitys siitä, minkälainen kommentointityyli on sitouttanut yleisöä, millaisia videoita yritysten kannattaisi kommentoida ja vaikuttaako kommentin ajoitus sen menestykseen. Tavoitteena oli tarjota suomalaisille B2C-yrityksille tuloksia, joita voidaan hyödyntää osana TikTok-markkinointistrategiaa.
Tietoperustassa käsiteltiin asiakaskeskeistä markkinointia, sosiaalisen median markkinointia ja TikTok-markkinointia aikaisempien tutkimusten ja tiedon perusteella. Teoriapohja keskittyi TikTokiin sosiaalisen median alustana, sisällöntuottajiin ja brändiin. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli laadullinen tutkimus. Työssä käytetty aineistonkeruumenetelmä oli induktiivinen sisällönanalyysi. Seitsemän sisällöntuottajan videoita oli kommentoitu 13 eri yrityksen toimesta. Viraalit videot valittiin TikTokin etusivulta. Valituissa kommenteissa oli vaihteleva määrä tykkäyksiä.
Eri tyylien ja konnotaatioiden yhdistelmistä paras oli kehuva ja positiivinen, huonoin humoristinen ja kehottava. Rennot ja kehuvat kommentit suoriutuivat paremmin kuin humoristiset. Konnotaatioltaan parhaat olivat positiivinen ja neutraali, kehottava tai vakava oli huonoin. Mikään tyyli tai konnotaatio ei kuitenkaan ollut yksiselitteisesti paras. Videoita, joita yrityksen kannattaisi kommentoida, vaikuttaa kohderyhmä, sisällöntuottaja ja muut kommentoijat. Kommentoimisen ajankohdalla suhteessa videon julkaisuhetkeen ei suoranaisesti ole väliä, sillä video voi saada näyttökertoja paljon julkaisun jälkeen. Kuitenkin lähes kaikki eniten tykkäyksiä saaneet kommentit oli jätetty vain parin päivän sisällä videon julkaisemisesta. Parhaiten datan perusteella suoriutuneisiin kommentteihin vaikuttaja oli vastannut takaisin kommentoimalla ja kaikista parhaimmissa tapauksissa vastaus oli videon muodossa.
Tietoperustassa käsiteltiin asiakaskeskeistä markkinointia, sosiaalisen median markkinointia ja TikTok-markkinointia aikaisempien tutkimusten ja tiedon perusteella. Teoriapohja keskittyi TikTokiin sosiaalisen median alustana, sisällöntuottajiin ja brändiin. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli laadullinen tutkimus. Työssä käytetty aineistonkeruumenetelmä oli induktiivinen sisällönanalyysi. Seitsemän sisällöntuottajan videoita oli kommentoitu 13 eri yrityksen toimesta. Viraalit videot valittiin TikTokin etusivulta. Valituissa kommenteissa oli vaihteleva määrä tykkäyksiä.
Eri tyylien ja konnotaatioiden yhdistelmistä paras oli kehuva ja positiivinen, huonoin humoristinen ja kehottava. Rennot ja kehuvat kommentit suoriutuivat paremmin kuin humoristiset. Konnotaatioltaan parhaat olivat positiivinen ja neutraali, kehottava tai vakava oli huonoin. Mikään tyyli tai konnotaatio ei kuitenkaan ollut yksiselitteisesti paras. Videoita, joita yrityksen kannattaisi kommentoida, vaikuttaa kohderyhmä, sisällöntuottaja ja muut kommentoijat. Kommentoimisen ajankohdalla suhteessa videon julkaisuhetkeen ei suoranaisesti ole väliä, sillä video voi saada näyttökertoja paljon julkaisun jälkeen. Kuitenkin lähes kaikki eniten tykkäyksiä saaneet kommentit oli jätetty vain parin päivän sisällä videon julkaisemisesta. Parhaiten datan perusteella suoriutuneisiin kommentteihin vaikuttaja oli vastannut takaisin kommentoimalla ja kaikista parhaimmissa tapauksissa vastaus oli videon muodossa.