Esihenkilöiden kokemus työelämän laadusta ja siihen vaikuttavista tekijöistä

Abstract

Työelämä ja työskentelykulttuuri elää nopeiden muutosten aikaa muuttuvissa toimintaympäristöissä. Henkilöstön riittävyys ja saatavuus ovat heikentyneet, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa. Väestön nopea ikääntyminen vaatii korkeaa työllisyysastetta ja tuottavuuden parantamista hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen ylläpitämiseksi. Työhyvinvoinnin johtaminen on noussut merkittäväksi tekijäksi henkilöstön sitouttamisessa ja organisaatioiden tuloksellisuudessa.

Opinnäytetyössä tutkitaan hyvinvointialueen lähiesihenkilöiden kokemusta työelämän laadusta ja siihen vaikuttavista tekijöistä soveltavan laadullisen tutkimuksen menetelmin. Sekundääriaineistona käytettiin esihenkilöiden ja muun henkilöstön hyvinvointikyselyn sanallisia vastauksia, ja primääriaineisto koostui 12 lähiesihenkilön teemahaastatteluista. Teemahaastattelun teemat muodostettiin sekundääriaineiston perusteella. Teemojen avulla pyrittiin ohjaamaan keskustelua ja varmistamaan, että kaikki keskeiset aiheet tulivat käsitellyiksi. Sekundääriaineiston analysoinnissa käytettiin induktiivista lähestymistapaa ja primääriaineiston analysoinnissa deduktiivista lähestymistapaa.

Keskeisenä havaintona todettiin, että johtamistavoissa ja valmentavan johtajuuden valmiuksissa on yksilö- ja työyhteisökohtaisia eroja. On tarpeen arvioida, miten yhtenäiseen johtamisen periaatteiden toteutumiseen päästään. Lähiesihenkilöt tarvitsevat ylemmän johdon tukea ja rakenteita toteuttaakseen perustehtävänsä johtamissaan yksiköissä. Ehdotuksena lähiesihenkilöiden toimintaedellytysten parantamiseksi on ottaa käyttöön työhyvinvoinnin johtamisen tilan arviointimenetelmä, jolla arvioidaan työhyvinvoinnin johtamisen tilaa johtamisen organisoinnin ja lähijohtamisen näkökulmasta huomioiden lähiesihenkilöiden psykososiaalisen kuormituksen arvioinnin.