Ammattilaisen ajankäyttö asiakaskontakteihin Omaolo -palvelussa ja puheluissa
Kainulainen, Katja (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120332303
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120332303
Tiivistelmä
Digitalisaatiota pidetään yhtenä tehokkaimmista tavoista parantaa hoidon laatua ja vähentää terveydenhuollon kustannuksia. Hoitotakuun tiukentumiseen voidaan vastata digitaalisia palveluita kehittämällä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ammattilaisten ajankäyttöä tiettyjen terveysongelmien kuten hengitystietulehduksen, seksitautiepäilyn, virtsatietulehduksen, silmätulehduksen, kurkkukivun sekä korvakivun hoidossa. Tutkimuksen tavoitteen oli tuottaa tietoa kustannustehokkaasta tavasta työskennellä.
Tutkimus toteutettiin soveltavana määrällisenä tutkimuksena, jossa kartoitettiin, paljonko ammattilaisilta kuluu aikaa puheluiden (min) ja omaolo oirearvioiden (min) käsittelyyn. Aineisto kerättiin kuudelta terveysasemalla työskentelevältä ammattilaiselta jaetulla Excel-taulukolla. Tulokset analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Tulokset auttavat ymmärtämään terveysaseman ammattilaisten ajankäyttöä ja tehokkuutta puhelimessa tehtävästä hoidon tarpeen arviosta ja oirearvioiden käsittelystä. Puhelimessa tehtävässä hoidon tarpeen arviossa keskiarvo ja mediaani olivat lyhyempiä, kuin mitä oirearvioissa. Tulokset osoittavat, että puhelimessa tehtävä hoidon tarpeen arvion ajankäyttö on kustannustehokkaampaa. Digitalization is considered one of the most effective ways to improve the quality of care and reduce healthcare costs. The tightening of the care guarantee can be addressed by developing digital services.
The aim of this study was to examine the time use of professionals in the treatment of specific health issues, such as respiratory infections, suspected sexually transmitted infections, urinary tract infections, eye infections, sore throats, and earaches. The objective of the study was to provide information on cost-effective working methods.
The study was conducted as applied quantitative research, where the time spent by professionals on handling phone calls (in minutes) and self-assessment symptom evalutions (in minutes) was measured. Data were collected from six professionals working at health centers using a shared Excel spreadsheet. The results were analyzed using statistical methods.
The results help in understanding the time use and efficiency of health center professionals in conducting phone-based care assessments and processing symptom checkups. In phone-based care assessments, both the average and median times were shorter compared to the symptom checkups. The findings indicate that phone-based care assessments are more cost-effective in terms of time use.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ammattilaisten ajankäyttöä tiettyjen terveysongelmien kuten hengitystietulehduksen, seksitautiepäilyn, virtsatietulehduksen, silmätulehduksen, kurkkukivun sekä korvakivun hoidossa. Tutkimuksen tavoitteen oli tuottaa tietoa kustannustehokkaasta tavasta työskennellä.
Tutkimus toteutettiin soveltavana määrällisenä tutkimuksena, jossa kartoitettiin, paljonko ammattilaisilta kuluu aikaa puheluiden (min) ja omaolo oirearvioiden (min) käsittelyyn. Aineisto kerättiin kuudelta terveysasemalla työskentelevältä ammattilaiselta jaetulla Excel-taulukolla. Tulokset analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Tulokset auttavat ymmärtämään terveysaseman ammattilaisten ajankäyttöä ja tehokkuutta puhelimessa tehtävästä hoidon tarpeen arviosta ja oirearvioiden käsittelystä. Puhelimessa tehtävässä hoidon tarpeen arviossa keskiarvo ja mediaani olivat lyhyempiä, kuin mitä oirearvioissa. Tulokset osoittavat, että puhelimessa tehtävä hoidon tarpeen arvion ajankäyttö on kustannustehokkaampaa.
The aim of this study was to examine the time use of professionals in the treatment of specific health issues, such as respiratory infections, suspected sexually transmitted infections, urinary tract infections, eye infections, sore throats, and earaches. The objective of the study was to provide information on cost-effective working methods.
The study was conducted as applied quantitative research, where the time spent by professionals on handling phone calls (in minutes) and self-assessment symptom evalutions (in minutes) was measured. Data were collected from six professionals working at health centers using a shared Excel spreadsheet. The results were analyzed using statistical methods.
The results help in understanding the time use and efficiency of health center professionals in conducting phone-based care assessments and processing symptom checkups. In phone-based care assessments, both the average and median times were shorter compared to the symptom checkups. The findings indicate that phone-based care assessments are more cost-effective in terms of time use.