Toisen harjoittelun kehittäminen osana liiketalouden opiskelijoiden urapolkua

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia toisen harjoittelujakson laatua, merkityksellisyyttä ja kehittämismahdollisuuksia ammattikorkeakoulu Laurean liiketalouden tutkinto-ohjelmassa. Työn tarkoituksena oli tarjota Laurean Urapalveluille kehitysehdotuksia opiskelijoiden harjoitteluprosessin tukemiseen ja sen laadun parantamiseen. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Laurean Urapalvelut.

Kehittämistehtävänä oli selvittää, miten opiskelijat ja lehtorit kokivat toisen harjoittelujakson laadun, haasteet ja mahdollisuudet. Erityisesti tutkittiin harjoitteluun liittyviä motivaattoreita, urasuunnittelun roolia, ohjauksen laatua sekä harjoittelupaikkojen saatavuutta ja palkallisuuden merkitystä. Työssä kartoitettiin myös kehitysehdotuksia Laurean harjoitteluprosessiin. Tietoperustana toimivat uraohjauksen, harjoitteluiden ja ammatillisen kasvun teoriat, joissa käsiteltiin erityisesti uraohjauksen merkitystä osana ammattikorkeakouluopintoja sekä harjoittelun roolia opiskelijoiden urasuunnittelun tukena. Huomiota kiinnitettiin myös opiskelijoiden odotuksiin ja työelämän muuttuviin tarpeisiin.

Laadullisen tutkimuksen aineisto koostui kahdelle kohderyhmälle suunnatuista kyselyistä ja kahdesta haastattelusta. Ensimmäinen kysely suunnattiin liiketalouden harjoitteluvastaavina tai opettajatuutoreina toimiville lehtoreille ja toinen syksyllä 2022 tai sitä ennen Laureassa aloittaneille liiketalouden opiskelijoille. Tutkimustulosten analysoinnissa painottui aineistolähtöinen lähestymistapa.

Opiskelijoiden vahva motivaatio harjoittelujakson suorittamiseen nousi keskeiseksi tulokseksi, mutta myös harjoittelupaikkojen saatavuuden haasteet ja Avainkumppaneiden tiedottamisen puutteet korostuivat. Tulosten mukaan lehtorit ja opiskelijat pitivät palkallisuutta merkittävänä tekijänä harjoittelun arvostuksen ja opiskelijoiden toimeentulon näkökulmasta. Lisäksi Laurean tarjoama ohjaus ja Urapalveluiden työkalut koettiin hyödyllisiksi, mutta parannettavaa löytyi erityisesti tiedon saavutettavuuden ja ohjauksen yksilöllisyyden osalta.

Johtopäätöksenä opinnäytetyössä todettiin, että harjoitteluprosessin kehittäminen vaatii selkeämpää viestintää, Avainkumppaneiden näkyvyyden lisäämistä sekä ohjauksen resurssien ja toimintamallien uudelleentarkastelua. Kehitysehdotuksiksi laadittiin muun muassa tiiviimpää yhteistyötä Laurean ja yritysverkostojen välillä, harjoitteluprosessiin liittyvän viestinnän parantamista sekä Opiskelijasta asiantuntijaksi -kurssin sisältöjen päivittämistä tukemaan paremmin erilaisia opiskelijaryhmiä.