Fyysisen harjoittelun vs. pienpelien vaikutus suunnanmuutoskykyyn jalkapalloilijoilla

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kumpi parantaa jalkapalloilijoiden suunnanmuutoskykyä tehokkaammin, Fyysinen harjoittelu vai pienpelit. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Kajaanin Haka. Opinnäytetyön tavoitteena oli antaa toimeksiantajalle arvokasta tietoa jalkapalloilijoiden fyysiseen- ja eri tyisesti suunnanmuutosharjoitteluun liittyen. Jalkapalloilijoiden suunnanmuutosnopeuden kehittämisestä pienpelien avulla on melko vähän tutkimustietoa. Tutkimuksen kohderyhmänä oli Vuokatti-Ruka urheiluakatemian jalkapalloryhmä, jonka kaikki pelaajat pe laavat myös Kajaanin Hakan U17 joukkueessa. Tutkimuksessa tutkittiin pienpelien ja fyysisen harjoittelun vaikutusta jalkapalloilijoiden suunnanmuutoskykyyn. Alkutestien jälkeen tutkittavat jaettiin kahteen ryh mään. Pienpeliryhmään (PIEN) ja fyysisen harjoittelun ryhmään (FYS). Tämän jälkeen tutkittavat harjoitte livat 6 viikkoa kyseisen ryhmän harjoitusohjelman mukaan. Pienpeliryhmän harjoittelu sisälsi erilaisia pien pelejä ja fyysisen harjoittelun ryhmän harjoitusohjelma puolestaan sisälsi erilaisia suunnanmuutosratoja, loikkia ja maksimivoimaharjoittelua. 6 viikon harjoittelun jälkeen tutkittavat testattiin vielä lopputesteissä. Tutkimuksen testistöön kuului 6 erilaista testiä, jotka mittasivat tutkittavien nopeutta, suunnanmuutosky kyä, kimmoisuutta ja räjähtävää voimantuottoa. Testeinä olivat suunnanmuutosrata, kevennyshyppy, 5- loikka, viivajuoksu ilman palloa, viivajuoksu pallon kanssa ja räjähtävän voimantuoton testi, jossa alaraajo jen voimantuottoa mitattiin takakyykyn avulla. Lopulta tutkimuksen otoskooksi saatiin yhteensä kuusi pe laajaa. Kolme pelaajaa pienpeliryhmästä ja kolme pelaajaa fyysisen harjoittelun ryhmästä. Suunnanmuutostestissä PIEN-ryhmän keskiarvo heikkeni 0,14 sekuntia. FYS-ryhmän keskiarvo heikkeni 0,02 sekuntia. Kevennyshypyn tulosten keskiarvo PIEN-ryhmän kohdalla parani 1,67 senttimetriä. FYS-ryh män keskiarvo taas heikkeni 1,34 senttimetriä. PIEN-ryhmän tulosten keskiarvo parani 5 loikassa 0,07 sent timetriä. FYS-ryhmän keskiarvo parani myös 0,18 senttimetriä. Viivajuoksutestissä ilman palloa PIEN-ryh män keskiarvo pysyi samana. FYS-ryhmän tulosten keskiarvo parani 0,26 sekuntia. Viivajuoksutestissä pal lon kanssa PIEN-ryhmän keskiarvo heikkeni 0,06 sekuntia ja FYS-ryhmän keskiarvo parani 0,97 sekuntia. Kumpikaan harjoitusohjelma ei kehittänyt suunnanmuutoskykyä. Tämä johtui mahdollisesti liian lyhyestä harjoitusohjelmasta tai siitä, ettei tutkittavista saatu parasta irti kaikissa harjoituksissa tai testeissä. Pien pelit mahdollisesti motivoivat testattavia harjoittelemaan paremmin. Pienpeleissä tulee todennäköisesti enemmän suunnanmuutoksia fyysiseen harjoitteluun verrattuna, joilla on mahdollisesti positiivinen vaiku tus suunnanmuutosnopeuden kehittymiseen. Suunnanmuutosten määrä on kuitenkin pelaajasta riippuvaa. Fyysisessä harjoittelussa taas voidaan keskittyä yhden spesifin asian kehittämiseen, esimerkiksi nopeus, kimmoisuus tai maksimivoima, joiden kautta kehitystä voidaan hakea pienpelejä tehokkaammin. Tuloksia ei voida kuitenkaan yleistää pienen otoskoon takia. Jotta tuloksia voitaisiin yleistää, otoskoon tulisi olla suurempi.