Toipumisorientaation edistäminen mielenterveys- ja riippuvuushoidossa kokemustietoa hyödyntäen
Karppinen, Janne (2024)
Karppinen, Janne
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120432997
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120432997
Tiivistelmä
Toipumisorientaatio on saavuttanut vahvan aseman suomalaisissa mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuspalveluissa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Toipumisorientaatiolla tarkoitetaan toipujalähtöistä lähestymistapaa, joka yhdistää eri teorioita ajattelun ja toiminnan viitekehykseksi korostaen asiakkaan yksilöllistä toipumisprosessia. Toipumisorientaatio oli keskeinen kehittämiskohde Kainuun hyvinvointialueen mielenterveys- ja riippuvuushoidossa vuosina 2023–2024, jolloin se järjesti henkilöstölleen toipumisorientaatiokoulutuksen yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Koulutuksen tavoitteena oli toipumisorientaation tavoitteellinen käyttöönotto eli implementointi hyvinvointialueen mielenterveys- ja riippuvuushoidossa. Opinnäytetyössä keskityttiin tukemaan tämän tavoitteen saavuttamista, ja toimeksiantajana toimi Kainuun hyvinvointialue. Opinnäytetyön viitekehys muodostui kokemustiedosta, riippuvuuden ilmiöistä sekä toipumisen ja toipumisorientaation teorioista. Työssä hyödynnettiin kokemustietoa innovatiivisella lähestymistavalla, joka perustui tekijän omakohtaiseen kokemukseen päihderiippuvuudesta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli edistää toipumisorientaation mukaista ajattelua ja toimintaa Kainuun hyvinvointialueen mielenterveys- ja riippuvuushoidossa. Tavoitteena oli edistää henkilöstön toipumisorientaatioajattelua, syventää heidän ymmärrystään toipumisorientaation keskeisistä käsitteistä, vahvistaa yhteistä näkemystä asiakkaiden tukemisesta toipumisorientaation periaatteiden mukaisesti sekä edistää tämän näkemyksen juurtumista käytännön työhön hyödyntäen kokemustietoa.
Opinnäytetyössä toteutettiin toiminnallinen kehittämistyö, joka jakautui kahteen keskeiseen osa-alueeseen: toipumisorientaatiokoulutukseen ja kehittämistyöpajaan. Toipumisorientaatiokoulutuksen kehittämiseen kuului työskentelyä koulutuspäivissä sekä ydinryhmässä, joka koostui koulutukseen osallistuneista työntekijöistä. Kehittämistyön keskiössä oli koulutuksessa pidetty puheenvuoro, joka tarjosi näkemyksiä toipumisorientaation edistämiseksi. Puheenvuoro käsitteli toipumisorientaation keskeisiä osa-alueita ja sisälsi kokemustietoon pohjautuvia esimerkkejä toipumisprosessin eri vaiheista. Kehittämistyön toinen osa-alue oli kehittämistyöpaja, joka järjestettiin Kainuun hyvinvointialueen mielenterveys- ja riippuvuushoidon avohoitoyksikkö Ryhmätalon toiminnan kehittämiseksi. Työpajan pääteemat olivat toipumisorientaatio ja päihderiippuvuus. Toipumisorientaatioteemalla pyrittiin edistämään sen juurtumista käytännön työhön, kun taas päihderiippuvuusteeman tarkoituksena oli syventää henkilöstön ymmärrystä päihderiippuvuuden mekanismeista sekä tuoda esiin asiakkaiden näkökulmia. Päihderiippuvuutta lähestyttiin poikkeuksellisella tavalla keskittymällä päihderiippuvaisen ajattelutapoihin, erityisesti kognitiivisiin ja psykologisiin mekanismeihin. Työpajassa tarkasteltiin myös toipumisen vaihemalleja ja muutosprosessia.
Kehittämistyö tuki osaltaan mielenterveys- ja riippuvuushoidon henkilöstön toipumisorientaation tuntemuksen ja osaamisen lisääntymistä. Se edisti henkilöstön toipumisorientaatioajattelua ja tarjosi koulutusprosessin myötä konkreettisia keinoja toipumisorientaation toteuttamiseen. Työ syvensi myös henkilöstön ymmärrystä päihderiippuvuudesta. Koulutusprosessi käynnisti toipumisorientaation implementoinnin Kainuun hyvinvointialueen mielenterveys- ja riippuvuushoidon palveluissa, ja kehittämistyötä on tärkeää jatkaa, sillä implementointi vaatii aikaa ja pitkäjänteistä työtä. Toipumisorientaation juurtuminen edellyttää tavoitteellista toimintaa sekä työyksiköissä että ydinryhmässä. Kainuun hyvinvointialueen toiminta on kehittynyt yhä vahvemmin toipumisorientaation mukaiseksi, ja sitä voitaisiin edelleen vahvistaa esimerkiksi edistämällä asiakkaiden osallisuutta omassa hoidossaan, korostamalla hoidon yksilöllisyyttä sekä lisäämällä vertaistukea ja kokemusasiantuntijuutta. Opinnäytetyötä voidaan hyödyntää esimerkiksi toipumisorientaation implementoinnissa ja yksilöllisen toipumisorientaatioajattelun kehittämisessä.
Opinnäytetyössä toteutettiin toiminnallinen kehittämistyö, joka jakautui kahteen keskeiseen osa-alueeseen: toipumisorientaatiokoulutukseen ja kehittämistyöpajaan. Toipumisorientaatiokoulutuksen kehittämiseen kuului työskentelyä koulutuspäivissä sekä ydinryhmässä, joka koostui koulutukseen osallistuneista työntekijöistä. Kehittämistyön keskiössä oli koulutuksessa pidetty puheenvuoro, joka tarjosi näkemyksiä toipumisorientaation edistämiseksi. Puheenvuoro käsitteli toipumisorientaation keskeisiä osa-alueita ja sisälsi kokemustietoon pohjautuvia esimerkkejä toipumisprosessin eri vaiheista. Kehittämistyön toinen osa-alue oli kehittämistyöpaja, joka järjestettiin Kainuun hyvinvointialueen mielenterveys- ja riippuvuushoidon avohoitoyksikkö Ryhmätalon toiminnan kehittämiseksi. Työpajan pääteemat olivat toipumisorientaatio ja päihderiippuvuus. Toipumisorientaatioteemalla pyrittiin edistämään sen juurtumista käytännön työhön, kun taas päihderiippuvuusteeman tarkoituksena oli syventää henkilöstön ymmärrystä päihderiippuvuuden mekanismeista sekä tuoda esiin asiakkaiden näkökulmia. Päihderiippuvuutta lähestyttiin poikkeuksellisella tavalla keskittymällä päihderiippuvaisen ajattelutapoihin, erityisesti kognitiivisiin ja psykologisiin mekanismeihin. Työpajassa tarkasteltiin myös toipumisen vaihemalleja ja muutosprosessia.
Kehittämistyö tuki osaltaan mielenterveys- ja riippuvuushoidon henkilöstön toipumisorientaation tuntemuksen ja osaamisen lisääntymistä. Se edisti henkilöstön toipumisorientaatioajattelua ja tarjosi koulutusprosessin myötä konkreettisia keinoja toipumisorientaation toteuttamiseen. Työ syvensi myös henkilöstön ymmärrystä päihderiippuvuudesta. Koulutusprosessi käynnisti toipumisorientaation implementoinnin Kainuun hyvinvointialueen mielenterveys- ja riippuvuushoidon palveluissa, ja kehittämistyötä on tärkeää jatkaa, sillä implementointi vaatii aikaa ja pitkäjänteistä työtä. Toipumisorientaation juurtuminen edellyttää tavoitteellista toimintaa sekä työyksiköissä että ydinryhmässä. Kainuun hyvinvointialueen toiminta on kehittynyt yhä vahvemmin toipumisorientaation mukaiseksi, ja sitä voitaisiin edelleen vahvistaa esimerkiksi edistämällä asiakkaiden osallisuutta omassa hoidossaan, korostamalla hoidon yksilöllisyyttä sekä lisäämällä vertaistukea ja kokemusasiantuntijuutta. Opinnäytetyötä voidaan hyödyntää esimerkiksi toipumisorientaation implementoinnissa ja yksilöllisen toipumisorientaatioajattelun kehittämisessä.