Yhteisöllisyyden rakentuminen lukiossa : yhteisöllinen opiskeluhuolto palvelumuotoilun kohteena

Abstract

Suomalainen kurssimuotoinen lukio on yhteisöllisyydelle haastava ympäristö, sillä vaihtuvat ryhmät ja opettajat, kiireen tuntu sekä suorituspaineet opinnoissa haittaavat opiskelijoiden psykososiaalista hyvinvointia opintojen aikana. Merkittävä osuus lukiolaisista kokee yksinäisyyttä eikä tunne voivansa vaikuttaa ympäristöönsä (Kouluterveyskysely 2023). Samanaikaisesti Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) määrittää, että opiskelijoiden hyvinvoinnista huolehtimisen ensisijainen muoto on yhteisön hyvinvointiin keskittyvä, ennaltaehkäisevä yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö. Yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö jää kuitenkin kouluissa epäselväksi sekä toiminnaltaan että tarkoitukseltaan.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, miten lukion yhteisöllisellä opiskeluhuoltotyöllä tuetaan yhteisöllisyyden kokemuksen muodostumista. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi eteläsuomalainen keskisuuri lukio. Kehittämistyössä keskitytään erityisesti niihin opiskelijoiden ja henkilökunnan välisiin palvelukontakteihin, joiden myötä opiskelijat kokevat kuuluvansa yhteisöön tai pystyvänsä vaikuttamaan sen toimintaan.

Opinnäytetyön tietoperusta pohjautuu palveluiden arvomuodostukseen (Grönroos & Voima 2013), jossa palvelun tuottaman lisäarvon ajatellaan muodostuvan vuorovaikutuksessa palveluntuottajan ja asiakkaan, eli kouluorganisaation ja opiskelijan välillä. Tutkimuskirjallisuuden pohjalta argumentoin, että koulujen yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön voidaan ajatella tuottavan lisäarvoa opiskelijoiden hyvinvoinnille palvelukeskeisen logiikan periaatteiden mukaisesti.

Kehittämistyön lähestymistapana hyödynnettiin palvelumuotoilua ja muotoiluprosessin viitekehyksenä toimi British Design Councilin (2024) palvelumuotoilun innovaatiomalli eli nk. tuplatimanttimalli. Tiedonkeruuseen ja yhteiskehittämistapahtumiin osallistui sekä opiskelijoita että koulun henkilökuntaa. Tutkimuksellisen kehittämistyön tuloksena syntyi kuvaus opiskelijoiden yhteisöllisyyden kokemuksen muodostumisen palvelupolusta sekä palveluketjuanalyysi, joka kuvaa palvelukontaktien taustalla olevaa organisaation toimintaa. Lisäksi opinnäytetyön kohteena olevalle kouluorganisaatiolle laadittiin suositukset yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön jatkokehittämiseksi kerätyn tiedon pohjalta.

Tulosten perusteella opiskelijoiden yhteisöllisyyden kokemus muodostuu vuorovaikutustilanteissa niin koulun henkilökunnan kuin toisten opiskelijoiden kanssa. Yksittäisten tapahtumien lisäksi yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön tulisi keskittyä arjessa tapahtuvien kohtaamisten mahdollistamiseen. Kouluorganisaation tehtävänä on tukea opiskelijoita opiskelijoiden keskinäisen yhteisöllisyyttä lisäävän toiminnan toteuttamisessa. Huomiota tulee kiinnittää myös koulun palveluorganisaation toimintaan. Tutkimuksellinen kehittämistyö tukee ajatusta lukio-opiskelijoiden osallisuuden ja osallistumisen vahvistamisen tärkeydestä lukio-organisaatiossa. Palvelumuotoilu ja yhteiskehittämisen menetelmät osoittautuivat toimiviksi keinoiksi nostaa opiskelijoiden kokemuksia ja mielipiteitä esiin. Opinnäytetyössä käytetyt menetelmät ja niiden avulla saadut tulokset ovat soveltaen yleistettävissä myös muihin suomalaisiin lukioihin.

The modern Finnish upper secondary school is a challenging environment for fostering a sense of community for the students. Constantly changing courses and teachers, as well as feelings of constant hurry and a pressure to perform academically affect students' psychosocial well-being. A significant portion of high school students report feeling lonely and lacking influence in their own environment (Kouluterveyskysely 2023). Simultaneously, it is by law that the student welfare should primarily be organized as preventative communal student welfare work (the Student Welfare Act 1287/2013). Despite this, the function and purpose of communal student welfare work often remain unclear.

The purpose of this research-based development work is to explore how communal student welfare activities in an upper secondary school support the development of a sense of community. The research-based development work was conducted in a Southern Finnish upper secondary school with 450 students. The focus of the development work is to examine those interactions between students and staff that enhance students’ sense of belonging and feelings of impact in the school community.

The theoretical framework of the thesis is based on the value creation and co-creation in services (Grönroos & Voima 2013), in which services create value through the interaction between the service provider and the customer, i.e. between the school organization and the student. Based on previous research, it is argued that communal student welfare creates value for students through improved well-being, following the principles of service-dominant logic.

With service design as a framework for the research-based development, the design process is described using the British Design Council's (2024) service design innovation model, also known as the Double Diamond model. Both students and school staff participated in data collection and co-creation events. The outcome of the research-driven development project includes a customer journey map of the touchpoints that influence students’ sense of community, and a service blueprint model that outlines the organizational processes behind service encounters. In addition, suggestions for focus areas for further development of communal student welfare work are presented.

The results suggest that students' sense of community is shaped by interactions with both school staff and other students. In addition to specific school-organized events, communal student welfare work should focus on facilitating everyday encounters. The school organization's role is to support student-led activities that enhance peer-to-peer community building. Attention should also be paid to the proper functioning of the school's service organization.

This research-based development project emphasizes the importance of enhancing student participation and engagement in high school organizations. Service design and co-creation methods proved to be effective in highlighting the experiences and opinions of students. The methods used in this thesis, along with the results obtained, can for the most part be applied and generalized to other Finnish upper secondary schools.