​​Hius- ja kauneudenhoitoalan suomenkielisen oppimateriaalin inklusiivisuus​

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli havainnoida hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinnossa käytettävien oppikirjojen inklusiivisuutta. Työn tavoitteena oli havainnoinnin tulosten perusteella kehittää opettajille opas inklusiivisemman materiaalin luomisen avuksi. Työn toimeksiantajana toimi toisen asteen ammatillinen oppilaitos. Teoriaosuus käsittelee syrjinnän erilaisia muotoja, monimuotoisuutta työelämässä sekä inklusiivista pedagogiikkaa.

Tutkimusmenetelmänä oli systemaattinen havainnointi, jonka kohteena oli kuusi suomenkielistä hius- ja kauneudenhoitoalan oppikirjaa sekä yksi englanninkielinen oppikirja verrokkina. Havainnoinnin päätutkimuskysymys pohti miten hius- ja kauneudenhoitoalan oppikirjat huomioivat inklusiivisuuden. Havainnoinnin lisäkysymykset liittyivät stereotypioiden vahvistamiseen, oppikirjojen perustumiseen lainsäädäntöön ja tutkittuun tietoon, sekä syrjivien ilmaisujen käyttöön. Havainnoinnit kirjattiin taulukkoon ja havainnoista muodostui neljä kokonaisuutta, jotka olivat fysiologiset ominaisuudet, kirjallisuudessa hyödynnetty tietoperusta, syrjimättömyys sekä inklusiivinen ja kunnioittava kirjoituskieli. Havainnoinnin tuloksia hyödynnettiin toiminnallisessa osuudessa eli oppaan suunnittelussa.

Havainnoinnin perusteella oppikirjoista inklusiivisin oli verrokkina toiminut kirja ja eniten havaintoja keräsi vanhin vuonna 1997 painettu kirja. Kaikista kirjoista tehtiin havaintoja pois lukien verrokkikirja. Tärkeimmäksi havainnoksi muodostui painovuoden vähäinen merkitys, sillä myös vuonna 2023 painetusta kirjasta tehtiin havaintoja. Havainnoinnin tuloksen mukaan osa kirjoista vahvisti stereotypioita, osasta löytyi tietoa, joka ei perustunut tutkittuun tietoon sekä syrjiviä, että lainsäädäntöä kiertäviä kohtia. Johtopäätöksenä opasta pidettiin tarpeellisena ja kirjojen valinta prosessia tulisi uudistaa.