Velallisseurantaprosessin toimivuus Helsingin ulosottovirastossa
Salovaara, Suvi (2015)
Salovaara, Suvi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201502122186
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201502122186
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee Helsingin ulosottoviraston suurvelallisien velallisseurantaprosessia. Velallisseurannan tavoite on etupainotteisuus, jolloin velallisen varallisuustilanne tulisi saada selvitetyksi mahdollisimman nopeasti. Riittävän selvityksen tavoitteena on saada aikaan joko velallisen maksu tai sen perusteella voidaan todeta asialle laadukas este. Velallisseurannan taustalla ovat ulosottokaaren säännökset velallisselvityksestä. Asianmukainen velallisselvitys ja -seuranta takaavat sekä hakijan, että velallisen oikeusturvan toteutumisen.
Opinnäytetyön aihe tuli Helsingin ulosottovirastolta. Aiheeksi valikoitui suurvelallisien velallisseurantaprossessi, sillä virastolla oli tarve selvittää prosessin toimivuutta ja tehokuutta.
Työn teoreettisessa osiossa käsitellään yleisesti ulosoton tarkoitusta ja ulosottoprosessia. Teoriaosuudessa selvitetään ulosottoviraston organisaatio ja meneillään oleva rakenneuudistus. Oman lukunsa teoriaan on saanut velallisseurannan tausta ja tarkoitus, jossa on selvitetty tavoitteiden lisäksi laajasti myös velallisseurantaprosessin työvaiheet.
Työssä tehdyssä tutkimuksessa on käytetty pääsääntöisesti kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimus toteutettiin kahdessa osassa, joista ensimmäisessä toteutettiin kyselytutkimus kihlakunnanulosottomiehille. Tutkimuksen tarkoituksena oli löytää velallisseurantaprosessin kehittämiskohteet, mutta sen sijaan tuloksien perusteella ongelmakohdaksi osoittautuikin velallisseurannassa tehtävän dokumentoinnin laatu. Ensimmäisen osan tulosten perusteella toteutettiin perintäsihteereille teemahaastattelu, joka koski velallisseurantaprosessissa tehtävää dokumentointia.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että itse velallisseurantaprosessissa ei ole suuria tai yhdenmukaisia ongelmakohtia. Vastauksissa saatiin kuitenkin yksittäisiä kehittämiskohteita, joiden totuttaminen edellyttäisi laajempaa tutkimusta. Velallisseurannan dokumentoinnin osalta voidaan tutkimuksen perusteella todeta, että sitä tulisi kehittää ja yhdenmukaistaa. Dokumentoinnin laatutasoa voitaisiin parantaa ymmärtämällä eri ammattiryhmien työtehtäviä ja lisäämällä tietoa siitä, mitä tietoa kukin ammattiryhmä tarvitsee. Ongelmia voitaisiin ratkoa yhtenäisellä koulutuksella ja ohjeistuksella.
Opinnäytetyön aihe tuli Helsingin ulosottovirastolta. Aiheeksi valikoitui suurvelallisien velallisseurantaprossessi, sillä virastolla oli tarve selvittää prosessin toimivuutta ja tehokuutta.
Työn teoreettisessa osiossa käsitellään yleisesti ulosoton tarkoitusta ja ulosottoprosessia. Teoriaosuudessa selvitetään ulosottoviraston organisaatio ja meneillään oleva rakenneuudistus. Oman lukunsa teoriaan on saanut velallisseurannan tausta ja tarkoitus, jossa on selvitetty tavoitteiden lisäksi laajasti myös velallisseurantaprosessin työvaiheet.
Työssä tehdyssä tutkimuksessa on käytetty pääsääntöisesti kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimus toteutettiin kahdessa osassa, joista ensimmäisessä toteutettiin kyselytutkimus kihlakunnanulosottomiehille. Tutkimuksen tarkoituksena oli löytää velallisseurantaprosessin kehittämiskohteet, mutta sen sijaan tuloksien perusteella ongelmakohdaksi osoittautuikin velallisseurannassa tehtävän dokumentoinnin laatu. Ensimmäisen osan tulosten perusteella toteutettiin perintäsihteereille teemahaastattelu, joka koski velallisseurantaprosessissa tehtävää dokumentointia.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että itse velallisseurantaprosessissa ei ole suuria tai yhdenmukaisia ongelmakohtia. Vastauksissa saatiin kuitenkin yksittäisiä kehittämiskohteita, joiden totuttaminen edellyttäisi laajempaa tutkimusta. Velallisseurannan dokumentoinnin osalta voidaan tutkimuksen perusteella todeta, että sitä tulisi kehittää ja yhdenmukaistaa. Dokumentoinnin laatutasoa voitaisiin parantaa ymmärtämällä eri ammattiryhmien työtehtäviä ja lisäämällä tietoa siitä, mitä tietoa kukin ammattiryhmä tarvitsee. Ongelmia voitaisiin ratkoa yhtenäisellä koulutuksella ja ohjeistuksella.