Työkyvyn tuen malli työhyvinvointi- ja työkykyjohtamisen keinona Tullissa
Jauhiainen, Kimmo (2024)
Jauhiainen, Kimmo
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120533145
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120533145
Tiivistelmä
Kehittämistyössä käsiteltiin Tullissa käytössä olevaa työkyky- ja työhyvinvointijohtamisen välinettä, työkyvyn tuen mallia. Tavoitteena oli tutkia mallin tunnettavuutta, käyttöä ja käytettävyyttä Tullin esihenkilöiden johtamisen työkaluna. Samalla saatiin tietoa Tullin koulutuksen tarpeisiin. Taustalla on tarve löytää mallin keinoista ne, jotka ovat jääneet esihenkilöille aiemmin vieraiksi, ja joihin esihenkilövalmennusta tulisi jatkossa kohdentaa. Tarkoituksena on saada työkyvyn tuen mallin keinot esihenkilöiden käyttöön entistä paremmin.
Tietoperustassa tarkasteltiin työhyvinvointi- ja työkykyjohtamisen käsitteitä sekä työkyvyn tuen malleja. Kehittämistyössä hyödynnettiin kvalitatiivista tutkimusotetta. Työ alkoi dokumenttianalyysillä, jonka tuloksena Tullin työkyvyn tuen malli saatiin kuvattua seuraavaa vaihetta eli aineistonkeruuta varten. Tutkimusaineisto kerättiin Tullin eri osastoilta esihenkilöiden ja työhyvinvointipäällikön haastatteluilla. Haastatteluita oli yhteensä 12. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysiä ja valittuja teemoja käyttäen.
Tulosten perusteella työkyvyn tuen mallin tunnettuudessa ja keinojen käytössä on edelleen kehitettävää. Malli tunnetaan pääosin hyvin, mutta kohdentamalla esihenkilöille annettavaa valmennusta mallin käyttöön liittyen erityisesti työhyvinvointitiimin ja HR-kumppanin kanssa tehtävän yhteistyön osalta, sekä keskittyen valmennuksessa erityisesti varhaisen tuen keinoista työkykykeskusteluihin ja tehostetun tuen keinoista uudelleen sijoittamiseen, voidaan jatkossa saada mallin keinot entistä paremmin esihenkilöiden tietoon ja käyttöön. Esihenkilöille tuen saaminen keinoja käytettäessä ja vastuukysymykset vaikuttavat tuottavan eniten esihenkilöille haasteita työntekijöiden työkyvyn tukemisessa. Kehittämistyön tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää Tullissa esihenkilövalmennuksessa mallin käytön edistämiseksi ja Tullin sekä työterveyshuollon yhteistyön kehittämisessä työntekijöiden tukitoimien toteuttamiseksi.
Tietoperustassa tarkasteltiin työhyvinvointi- ja työkykyjohtamisen käsitteitä sekä työkyvyn tuen malleja. Kehittämistyössä hyödynnettiin kvalitatiivista tutkimusotetta. Työ alkoi dokumenttianalyysillä, jonka tuloksena Tullin työkyvyn tuen malli saatiin kuvattua seuraavaa vaihetta eli aineistonkeruuta varten. Tutkimusaineisto kerättiin Tullin eri osastoilta esihenkilöiden ja työhyvinvointipäällikön haastatteluilla. Haastatteluita oli yhteensä 12. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysiä ja valittuja teemoja käyttäen.
Tulosten perusteella työkyvyn tuen mallin tunnettuudessa ja keinojen käytössä on edelleen kehitettävää. Malli tunnetaan pääosin hyvin, mutta kohdentamalla esihenkilöille annettavaa valmennusta mallin käyttöön liittyen erityisesti työhyvinvointitiimin ja HR-kumppanin kanssa tehtävän yhteistyön osalta, sekä keskittyen valmennuksessa erityisesti varhaisen tuen keinoista työkykykeskusteluihin ja tehostetun tuen keinoista uudelleen sijoittamiseen, voidaan jatkossa saada mallin keinot entistä paremmin esihenkilöiden tietoon ja käyttöön. Esihenkilöille tuen saaminen keinoja käytettäessä ja vastuukysymykset vaikuttavat tuottavan eniten esihenkilöille haasteita työntekijöiden työkyvyn tukemisessa. Kehittämistyön tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää Tullissa esihenkilövalmennuksessa mallin käytön edistämiseksi ja Tullin sekä työterveyshuollon yhteistyön kehittämisessä työntekijöiden tukitoimien toteuttamiseksi.