Vuorovastaavien käyttöönotto organisaatiorakennemuutoksena

Abstract

Toimeksiantajalle, Kokkolan HalpaHalli Oy:lle tehty tutkimus, jossa pyrittiin selvittämään tehdyn organisaatiorakennemuutoksen onnistumista. Tutkimusongelman mukaan ei ollut riittävällä tasolla tiedossa, miten noin puoli vuotta aiemmin käynnistetty muutos on jalkautunut yrityksessä. Henkilökunnan laajaa sitoutumista uuteen toimintamalliin haluttiin selvittää, jotta päivittäistoiminnan muutos realisoisi myös muutoksen tavoitellut hyödyt pidemmällä aikavälillä. Teoreettinen viitekehys muodostui pääosin muutosjohtamisen eri osa-alueista ja muutoksen vaiheista kertovasta tutkimustiedosta. Tutkimuskysymykset ja kvantitatiivinen kyselylomake muodostettiin muutosjohtamisen teorioita ja kvantitatiivista menetelmäkirjallisuutta hyödyntäen. Kysely osoitettiin henkilökunnalle sähköpostitse, ja vastausaikaa oli noin 2 viikkoa elo-syyskuun vaihteessa 2024. Lisäksi toimipaikkoihin toimitettiin tiedote ja verkkolinkki helpottamaan vastaamista. Lomakkeen kysymyksillä pyrittiin selvittämään, miten henkilökunta kokee muutoksen tavoitteet, ja miten henkilökunta on kokenut muutosprosessin eri osa-alueet. Muutoksesta pyrittiin tunnistamaan sitä edistäneitä ja haitanneita tekijöitä nykytilan parantamiseksi, sekä myöhempää käyttöä varten. Tavoitteena oli löytää sopivia mittaamisen keinoja ja kohteita sovituille käytänteille. Anonyymiin kyselyyn vastasi yhteensä 366 henkilöä 1311 työsuhteessa olevasta henkilöstä. Vastaajajoukko vastasi hyvin perusjoukkoa. Tuloksissa havaittiin muutoksen valtaosin tapahtuneen ja siihen suhtaudutaan melko myönteisesti. Henkilökunnan käsityksen mukaan uusi organisaatiorakenne edistää yrityksen liiketoiminnan tavoitteita. Muutosprosessin vaiheissa ja joissain yksityiskohdissa on myös kehittämistä. Erityisesti toimenkuvien selkeyteen ja vuorovastaavien yhdenmukaiseen toimintaan tulee kiinnittää edelleen huomiota. Tutkimuksessa selvisi myös, että sisäisessä kerronnallisessa viestinnässä on onnistuttu, henkilökunnan ja organisaation jakaessa melko yhdenmukaiset näkemykset uuden toiminnan hyödyistä. Tutkimukselle pyrittiin tuomaan lisäarvoa kartoittamalla eri ikäryhmien kokemuksia, ja näissä löytyi jonkin verran eroavaisuuksia. Teoreettisen viitekehyksen ja tutkimustulosten vuoropuhelussa päästiin siihen lopputulokseen, että panostamalla tasapainoisesti ja korkealla prioriteetilla tuotantoon ja henkilökunnan huomiointiin, voidaan muutokset jalkauttaa nopeasti ja samalla tukea tuottavuutta. Tutkimuksesta koottiin johtopäätöksiä, joita toimeksiantaja voi hyödyntää toiminnan kehittämisessä. Tulokset miellettiin luotettaviksi ja niistä voi saa-da hyötyä myös muut yritykset, jotka ovat tehneet laajaa muutosta toiminnassaan ja haluavat varmistaa omaa muutosonnistumistaan.