Kirkollisen rakennuksen korjausprosessin esiselvitykset: Case Merijärven kirkko
Lepistö, Tauno (2024)
Lepistö, Tauno
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120533439
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120533439
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutustuttiin kirkollisten rakennusten korjausprosessin esiselvittelyihin ja tehtiin tapaustutkimuksena Merijärven kirkkoon rakennetekninen kuntoarvio ja kuntotutkimussuunnitelma. Työ toteutettiin Ylivieskan seurakunnan toimeksiannosta. Työn tavoitteena oli tuottaa tilaajalle tietoa kirkon nykytilasta kiinteistönpitoon ja tulevaan peruskorjauksen suunnitteluun lähtötietoja.
Työssä tutustuttiin kirkollisen rakennuksen korjaussuunnittelun esiselvittelyihin. Työssä tuotiin esille rakennusteknisten tutkimusten sijoittuminen muiden tutkimusten ja selvitysten rinnalla. Lisäksi havainnollistettiin kirkollisiin rakennuksiin tehtäviin kuntoarviointeihin- ja tutkimuksiin liittyviä erityishuomioita. Historiallisessa suojellussa rakennuksessa kulttuurihistorialliset arvot ovat keskiössä, joten korjausta edeltävillä rakennushistoriallisilla selvityksillä on myös suuri merkitys.
Kuntoarvion tekeminen aloitettiin tutustumalla seurakunnalta saatuun lähdeaineistoon. Lähdeaineiston perusteella tehtiin käyttäjäkysely kiinteistönpidosta vastaaville henkilöille. Kirkon kuntoa arvioitiin ennakkoon saadun tiedon perusteella. Kiinteistökierros toteutettiin keväällä 2024, minkä perusteella laadittiin kuntoarvion loppuraportti. Kuntoarvion jatkotutkimuksena laadittiin kuntotutkimussuunnitelma.
Rakenneteknisen kuntoarvion tuloksena saatiin paljon tärkeää tietoa kirkon kunnosta, kuntotutkimustarpeista, korjaustarpeista ja kiireellisistä korjaustarpeista. Kuntotutkimussuunnitelmassa käsitellään rakennusosakohtaisesti, mitä tutkimusten yhteydessä tulee huomioida ja mitä rakenneavauksiin liittyy, kuten mm. rakenteiden inventointia tai haitta-ainenäytteiden ottamista. Kuntoarvion loppuraportti ja kuntotutkimussuunnitelma ovat lähtötietona kirkon tulevassa peruskorjauksessa.
Opinnäytetyön perusteella voitiin päätellä kuntoarvion ja kuntotutkimussuunnitelman olevan tärkeitä esiselvittelyjä, koska niiden avulla ilmenee rakennusosien kunto ja korjaustarpeet, jotka antavat raamit tulevalle korjaukselle. Merijärven kirkon tapauksessa kuntoarvio osoitti, että muun muassa vesikate ja kuivatustekniikka ovat tärkeimpien jatkotutkimus- ja korjaustoimenpiteiden kohteita.
Työssä tutustuttiin kirkollisen rakennuksen korjaussuunnittelun esiselvittelyihin. Työssä tuotiin esille rakennusteknisten tutkimusten sijoittuminen muiden tutkimusten ja selvitysten rinnalla. Lisäksi havainnollistettiin kirkollisiin rakennuksiin tehtäviin kuntoarviointeihin- ja tutkimuksiin liittyviä erityishuomioita. Historiallisessa suojellussa rakennuksessa kulttuurihistorialliset arvot ovat keskiössä, joten korjausta edeltävillä rakennushistoriallisilla selvityksillä on myös suuri merkitys.
Kuntoarvion tekeminen aloitettiin tutustumalla seurakunnalta saatuun lähdeaineistoon. Lähdeaineiston perusteella tehtiin käyttäjäkysely kiinteistönpidosta vastaaville henkilöille. Kirkon kuntoa arvioitiin ennakkoon saadun tiedon perusteella. Kiinteistökierros toteutettiin keväällä 2024, minkä perusteella laadittiin kuntoarvion loppuraportti. Kuntoarvion jatkotutkimuksena laadittiin kuntotutkimussuunnitelma.
Rakenneteknisen kuntoarvion tuloksena saatiin paljon tärkeää tietoa kirkon kunnosta, kuntotutkimustarpeista, korjaustarpeista ja kiireellisistä korjaustarpeista. Kuntotutkimussuunnitelmassa käsitellään rakennusosakohtaisesti, mitä tutkimusten yhteydessä tulee huomioida ja mitä rakenneavauksiin liittyy, kuten mm. rakenteiden inventointia tai haitta-ainenäytteiden ottamista. Kuntoarvion loppuraportti ja kuntotutkimussuunnitelma ovat lähtötietona kirkon tulevassa peruskorjauksessa.
Opinnäytetyön perusteella voitiin päätellä kuntoarvion ja kuntotutkimussuunnitelman olevan tärkeitä esiselvittelyjä, koska niiden avulla ilmenee rakennusosien kunto ja korjaustarpeet, jotka antavat raamit tulevalle korjaukselle. Merijärven kirkon tapauksessa kuntoarvio osoitti, että muun muassa vesikate ja kuivatustekniikka ovat tärkeimpien jatkotutkimus- ja korjaustoimenpiteiden kohteita.