Asianomistajan oikeudet rikosprosessissa
Väkelä, Heidi (2024)
Väkelä, Heidi
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120533448
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120533448
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tarkastella asianomistajan oikeuksia rikosprosessissa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia oikeuksia asianomistajalla on rikosprosessissa sekä pohtia asianomistajan asemaa rikosprosessissa. Tutkimuksen tarkoituksena on pyrkiä havaitsemaan, millaisia laissa määriteltyjä oikeuksia asianomistajalla on sekä vastata tutkimuskysymyksiin, kuten kuka asianomistaja on ja millaisia oikeuksia asianomistajan rooliin kuuluu.
Tutkimuksen teoreettinen aineisto muodostuu suurimmaksi osaksi voimassa olevasta lainsäädännöstä. Lainsäädännön ohella materiaalina on käytetty oikeuskirjallisuutta sekä Mikko Vuorenpään kirjoittamaa vuonna 2014 julkaistua oikeustieteellistä tutkimusta asianomistajan oikeuksista rikosprosessissa. Teoriaosuudessa määritellään tutkimuksen keskeisimmät käsitteet ja periaatteet. Tutkimuksen keskeisimpiä käsitteitä ovat asianomistaja, rikosprosessi ja sen kulku sekä aiheeseen liittyvä lainsäädäntö.
Tutkimus on toteutettu laadullisena, eli kvalitatiivisena tutkimuksena sekä lainopillisena, oikeusdogmaattisena tutkimuksena. Tutkimuksessa saaduista tuloksista voidaan todeta, että asianomistajan asema on kehittynyt Suomessa vuosien mittaan. Asianomistajien asemaa ja oikeuksia rikosprosessissa on kehittänyt rikosprosessi menettelyn erilaiset uudistukset, rikosuhridirektiivin tulo sekä erilaiset lainmuutos- ja lain uudistustyöt.
Tutkimuksen lopputuloksena voidaan todeta, että Suomessa asianomistajan oikeudellinen asema on suomalaisessa rikosprosessissa varsin hyvä. Asianomistajalla on oikeus esittää rangaistusvaatimuksia, asianomistaja voi varallisuudestaan huolimatta saada oikeudellista apua ja syyttäjällä on tietyin edellytyksin velvollisuus ajaa asianomistajan yksityisoikeudellista vaatimusta nostamansa syyteasian yhteydessä.
Tutkimuksen teoreettinen aineisto muodostuu suurimmaksi osaksi voimassa olevasta lainsäädännöstä. Lainsäädännön ohella materiaalina on käytetty oikeuskirjallisuutta sekä Mikko Vuorenpään kirjoittamaa vuonna 2014 julkaistua oikeustieteellistä tutkimusta asianomistajan oikeuksista rikosprosessissa. Teoriaosuudessa määritellään tutkimuksen keskeisimmät käsitteet ja periaatteet. Tutkimuksen keskeisimpiä käsitteitä ovat asianomistaja, rikosprosessi ja sen kulku sekä aiheeseen liittyvä lainsäädäntö.
Tutkimus on toteutettu laadullisena, eli kvalitatiivisena tutkimuksena sekä lainopillisena, oikeusdogmaattisena tutkimuksena. Tutkimuksessa saaduista tuloksista voidaan todeta, että asianomistajan asema on kehittynyt Suomessa vuosien mittaan. Asianomistajien asemaa ja oikeuksia rikosprosessissa on kehittänyt rikosprosessi menettelyn erilaiset uudistukset, rikosuhridirektiivin tulo sekä erilaiset lainmuutos- ja lain uudistustyöt.
Tutkimuksen lopputuloksena voidaan todeta, että Suomessa asianomistajan oikeudellinen asema on suomalaisessa rikosprosessissa varsin hyvä. Asianomistajalla on oikeus esittää rangaistusvaatimuksia, asianomistaja voi varallisuudestaan huolimatta saada oikeudellista apua ja syyttäjällä on tietyin edellytyksin velvollisuus ajaa asianomistajan yksityisoikeudellista vaatimusta nostamansa syyteasian yhteydessä.