Suomen Pankin tietojohtamisen kypsyystason arviointi
Paananen, Jukka-Pekka (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120733591
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120733591
Tiivistelmä
Digitalisaatio on lisännyt organisaatioille mahdollisuuksia sisäisten tietojärjestelmien ja ulkoisten tietolähteiden lisääntyneeseen käyttöön. Käytössä oleva data pitää saada jalostettua paremmin käyttöön tiedoksi, jotta se tuottaa arvoa organisaatiolle. Tiedon tehokas hallinta ja hyödyntäminen vaativat järjestelmällistä lähestymistapaa. Opinnäytetyön tavoitteena on arvioida Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan tietojohtamisen kypsyystasoa ja laatia jatkotoimenpiteitä kypsyystason nostamiseksi. Opinnäytetyö pyrkii tukemaan organisaatioiden tietostrategiatyötä.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu tietojohtamisen viitekehyksistä DAMA Data Management Frameworkiin ja EDM Data Management Capability Assessment Model. Kypsyysmallit tarjoavat organisaatioille kehyksen prosessien kehittämiseen ja arvioimiseen, vaikka niitä onkin kritisoitu epäselvistä arviointikriteereistä ja hyötyjen epäselvyydestä. Molemmilla malleilla on omat vahvuutensa ja painopisteensä, ja niitä voidaan soveltaa organisaation tarpeiden mukaan.
Tämän opinnäytetyön tutkimusstrategiana on tapaustutkimus ja tutkimusote on kvantitatiivinen. Tutkimusmenetelmänä on kyselylomake, johon organisaation sisäiset vastaajat kävivät täyttämässä omat vastauksensa. Vastauksissa käytetiin viisiasteista Likert-asteikkoa, joista laskettiin eri tietojohtamisen osa-alueilta keskiarvot. Kyselyyn vastasi 40 vastaajaa, ja vastausprosentti oli alle 7 %.
Osa-alueiden keskiarvot vaihtelivat huomattavasti, ja esimerkiksi asiakirjat ja sisällönhallinta sai selvästi korkeimman keskiarvon verrattuna muihin osa-alueisiin. Toisaalta referenssi- ja mastertiedon osalta keskiarvo oli alhaisin, ja aiheesta oli kirjallisissa vastauksissa hyvin vähän huomioita. Näiden osalta prosessien selkeyttäminen ja tehostaminen ovat keskeisiä tavoitteita. Tämä voi sisältää tiedon hallinnan standardointia ja selkeiden määritelmien luomista, jotta tieto on tarkkaa ja helposti saatavilla. Muita alhaisen keskiarvon saaneita ovat tietoarkkitehtuuri sekä tietostrategia. Tietoarkkitehtuurin parantaminen lisää tiedon löydettävyyttä ja jaettavuutta. Tieto on organisaatiolle yksi tärkeimmistä resursseista, joten tiedonhallinnan strategian selkeyttäminen ja sen kytkeminen organisaation laajempiin tavoitteisiin on ratkaisevaa.
Johtopäätökset voidaan tehdä tutkimuksen tulosten perusteella, jotka osoittavat Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan tietojohtamisen kypsyystason eri osa-alueilla. Tulosten analyysi paljasti, että tietyillä osa-alueilla oli suhteellisen alhainen kypsyystaso, mutta osa-alueilla oli suuri kiinnostus mahdollisiin koulutuksiin. Tämän perusteella suositellaan keskittymistä juuri näihin osa-alueisiin koulutusten ja kehittämistoimenpiteiden osalta.
Lisäksi tulokset viittaavat siihen, että selkeiden käsitteiden määrittely ja yhtenäistäminen on tärkeää organisaation eri osa-alueilla. Käsitteiden ja käytäntöjen selventäminen parantaa ymmärrystä ja varmistaa, että työntekijät ja osastot ovat samalla viivalla tietojohtamisen kentällä. Toinen keskeinen johtopäätös on, että vastuuhenkilöiden roolien ja tehtävien selkeä määrittely on olennainen osa tehokasta tietojohtamisen kehittämistä.
Näistä tuloksista laadittiin suosituksia, jotka auttoivat organisaatioita parantamaan tietojohtamisensa kypsyystasoa ja varmistamaan, että strategiat ja käytännöt tukivat organisaation tavoitteita tehokkaasti. Opinnäytetyön tuotos tarjosi käytännön suosituksia ja kehitysehdotuksia tietojohtamisen parantamiseksi Suomen Pankissa ja Finanssivalvonnassa.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu tietojohtamisen viitekehyksistä DAMA Data Management Frameworkiin ja EDM Data Management Capability Assessment Model. Kypsyysmallit tarjoavat organisaatioille kehyksen prosessien kehittämiseen ja arvioimiseen, vaikka niitä onkin kritisoitu epäselvistä arviointikriteereistä ja hyötyjen epäselvyydestä. Molemmilla malleilla on omat vahvuutensa ja painopisteensä, ja niitä voidaan soveltaa organisaation tarpeiden mukaan.
Tämän opinnäytetyön tutkimusstrategiana on tapaustutkimus ja tutkimusote on kvantitatiivinen. Tutkimusmenetelmänä on kyselylomake, johon organisaation sisäiset vastaajat kävivät täyttämässä omat vastauksensa. Vastauksissa käytetiin viisiasteista Likert-asteikkoa, joista laskettiin eri tietojohtamisen osa-alueilta keskiarvot. Kyselyyn vastasi 40 vastaajaa, ja vastausprosentti oli alle 7 %.
Osa-alueiden keskiarvot vaihtelivat huomattavasti, ja esimerkiksi asiakirjat ja sisällönhallinta sai selvästi korkeimman keskiarvon verrattuna muihin osa-alueisiin. Toisaalta referenssi- ja mastertiedon osalta keskiarvo oli alhaisin, ja aiheesta oli kirjallisissa vastauksissa hyvin vähän huomioita. Näiden osalta prosessien selkeyttäminen ja tehostaminen ovat keskeisiä tavoitteita. Tämä voi sisältää tiedon hallinnan standardointia ja selkeiden määritelmien luomista, jotta tieto on tarkkaa ja helposti saatavilla. Muita alhaisen keskiarvon saaneita ovat tietoarkkitehtuuri sekä tietostrategia. Tietoarkkitehtuurin parantaminen lisää tiedon löydettävyyttä ja jaettavuutta. Tieto on organisaatiolle yksi tärkeimmistä resursseista, joten tiedonhallinnan strategian selkeyttäminen ja sen kytkeminen organisaation laajempiin tavoitteisiin on ratkaisevaa.
Johtopäätökset voidaan tehdä tutkimuksen tulosten perusteella, jotka osoittavat Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan tietojohtamisen kypsyystason eri osa-alueilla. Tulosten analyysi paljasti, että tietyillä osa-alueilla oli suhteellisen alhainen kypsyystaso, mutta osa-alueilla oli suuri kiinnostus mahdollisiin koulutuksiin. Tämän perusteella suositellaan keskittymistä juuri näihin osa-alueisiin koulutusten ja kehittämistoimenpiteiden osalta.
Lisäksi tulokset viittaavat siihen, että selkeiden käsitteiden määrittely ja yhtenäistäminen on tärkeää organisaation eri osa-alueilla. Käsitteiden ja käytäntöjen selventäminen parantaa ymmärrystä ja varmistaa, että työntekijät ja osastot ovat samalla viivalla tietojohtamisen kentällä. Toinen keskeinen johtopäätös on, että vastuuhenkilöiden roolien ja tehtävien selkeä määrittely on olennainen osa tehokasta tietojohtamisen kehittämistä.
Näistä tuloksista laadittiin suosituksia, jotka auttoivat organisaatioita parantamaan tietojohtamisensa kypsyystasoa ja varmistamaan, että strategiat ja käytännöt tukivat organisaation tavoitteita tehokkaasti. Opinnäytetyön tuotos tarjosi käytännön suosituksia ja kehitysehdotuksia tietojohtamisen parantamiseksi Suomen Pankissa ja Finanssivalvonnassa.