Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaan osallisuuden tukeminen : asiakaslähtöiset tarpeet ja suunnitteluajurit
Nuutila, Kaisa (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120533451
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120533451
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli selvittää, miten tukea kuntouttavan työtoiminnan asiakkaan osallisuutta. Kehittämistyö alkoi Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kuntouttavan työtoiminnan asiakasraadin nykytilan kartoituksella, asiakasraadin perustamisohjeen luomisella, sekä selvittämällä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden arjen tarpeita asiakasosallisuuden edistämistyön pohjaksi. Kehittämistyön lähestymistapa oli muotoiluajattelu.
Ensimmäisessä vaiheessa perehdyttiin tiedonkeruuseen Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kuntouttavan työtoiminnan osallisuuden ja asiakasraatitoiminnan nykytilasta. Nykytilaa kartoitettiin tiedonkeruutyöpajoissa ja vertailuanalyysin avulla. Aineiston pohjalta luotiin asiakasraadin perustamisohjeistus yhteistyössä Osallisuusohjelman toimeenpano -hankkeen kanssa. Ohjeistus julkaistaan Päijät-Hämeen hyvinvointialueen verkkosivustolla. Asiakasraatiohjeistuksen määrittely nosti esiin kuntouttavan työtoiminnan asiakasraadin luonteen asiakaslähtöisenä, hyvinvointia ja osallisuutta edistävänä hyvinvointiraatina. Aineiston tuloksien perusteella havaittiin tarve asiakasraadeissa syntyvien kehitysideoiden jatkokäsittelyn organisointiin.
Toisessa vaiheessa selvitettiin Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kuntouttavan työtoiminnan Lahden pajan asiakkaitten tarpeita muotoiluluotaimella. Muotoiluluotaimena käytettiin arkivihkoa, jolla kerättiin laadullista aineistoa todellisten asiakastarpeiden ja -kokemusten selvittämiseksi. Asiakas dokumentoi itse arjessaan herkkiä tuntemuksia ja kokemuksia. Arkivihossa syntynyttä aineistoa syvennettiin teemahaastattelulla ja visualisoitiin polkutehtävän avulla. Aineiston perusteella luotiin Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kuntouttavaan työtoimintaan osallistavan asiakastyön ohjaamiseen osallisuuden tasot. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden kokemus- ja tarvemaailmaa kuvattiin empatiakartoilla ja GAP-analyysillä. Lopuksi esitettiin kehitysidea osallistavaan kirjaamiseen, sekä pohdintoja asiakaslähtöiseen ja asiakasta osallistavaan palvelutuotannon jatkokehitykseen.
Ensimmäisessä vaiheessa perehdyttiin tiedonkeruuseen Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kuntouttavan työtoiminnan osallisuuden ja asiakasraatitoiminnan nykytilasta. Nykytilaa kartoitettiin tiedonkeruutyöpajoissa ja vertailuanalyysin avulla. Aineiston pohjalta luotiin asiakasraadin perustamisohjeistus yhteistyössä Osallisuusohjelman toimeenpano -hankkeen kanssa. Ohjeistus julkaistaan Päijät-Hämeen hyvinvointialueen verkkosivustolla. Asiakasraatiohjeistuksen määrittely nosti esiin kuntouttavan työtoiminnan asiakasraadin luonteen asiakaslähtöisenä, hyvinvointia ja osallisuutta edistävänä hyvinvointiraatina. Aineiston tuloksien perusteella havaittiin tarve asiakasraadeissa syntyvien kehitysideoiden jatkokäsittelyn organisointiin.
Toisessa vaiheessa selvitettiin Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kuntouttavan työtoiminnan Lahden pajan asiakkaitten tarpeita muotoiluluotaimella. Muotoiluluotaimena käytettiin arkivihkoa, jolla kerättiin laadullista aineistoa todellisten asiakastarpeiden ja -kokemusten selvittämiseksi. Asiakas dokumentoi itse arjessaan herkkiä tuntemuksia ja kokemuksia. Arkivihossa syntynyttä aineistoa syvennettiin teemahaastattelulla ja visualisoitiin polkutehtävän avulla. Aineiston perusteella luotiin Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kuntouttavaan työtoimintaan osallistavan asiakastyön ohjaamiseen osallisuuden tasot. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden kokemus- ja tarvemaailmaa kuvattiin empatiakartoilla ja GAP-analyysillä. Lopuksi esitettiin kehitysidea osallistavaan kirjaamiseen, sekä pohdintoja asiakaslähtöiseen ja asiakasta osallistavaan palvelutuotannon jatkokehitykseen.