Työvuorosuunnittelun vaikutus vastaanottovirkailijan työssä jaksamiseen

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli löytää työvuorosuunnitteluun keinoja, joilla vuorotyötä tekevien vastaanottovirkailijoiden työssä jaksamista voidaan parantaa. Tavoitteena oli lisätä tietoisuutta vuorotyön vaikutuksesta ihmisen hyvinvointiin ja koota yhteen kattava tietoperusta, jotta voidaan ymmärtää työvuorosuunnittelun rooli vuorotyön aiheuttamien negatiivisten terveysvaikutuksien ehkäisyssä. Tutkimuksellisen työn pohjalta pystyttiin selvittämään vastaanottovirkailijoiden työssä jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä ja antamaan kehittämisehdotuksia työvuorosuunnitteluun. Kehittämistyö toteutettiin toimeksiantosopimuksella Scandic Tampere Cityn kanssa.

Tutkimuksellisen työn teoreettinen viitekehys käsitti toimeksiantajan esittelyn, vastaanottovirkailijan työnkuvan tehtävineen ja työjärjestelmineen hotellin palveluympäristössä, vuorotyön määritelmän ja erilaisiin työvuoroihin liittyvät kuormitustekijät, vuorotyön vaikutuksen uneen ja muihin hyvinvoinnin osa-alueisiin. Tietoperustaan koostettiin myös tietoa hyvinvointia tukevasta työaikamallista ja työaikojen kehittämisestä työaikalainsäädännön puitteissa. Tutkimuksellisen työn tiedonkeruumenetelmänä käytettiin laadullista kyselytutkimusta, jonka kysymykset pohjautuivat työhön koottuun teoreettiseen tietoperustaan.

Kyselytutkimuksen avulla kerätystä aineistosta pystyttiin erottamaan työvuorosuunnittelun kehittämiskohdat, jotka vaikuttavat eniten vastaanottovirkailijoiden työssä jaksamiseen. Tuloksista kävi myös selvästi ilmi, että vuorotyöllä koettiin olevan suurin negatiivinen vaikutus sosiaalisen hyvinvoinnin osa-alueelle. Odotusten mukaisesti tulokset tukivat tietoperustassa esitettyjä tutkimustuloksia, eikä niiden välillä havaittu ristiriitaa. Tuloksia voidaan pitää luotettavina rajatun kohderyhmän ja varmistetun anonymiteetin vuoksi. Tulosten perusteella toimeksiantajalle esitettiin suositukset pyrkiä työvuorosuunnittelussa parempaan työvuorojen ennakoitavuuteen, säännöllisyyteen ja tasaiseen jakautumiseen työntekijöiden kesken. Suositukset pitivät sisällään myös työvuorolistojen laadinnan pidemmäksi aikaa, kuin kolmeksi viikoksi kerrallaan ja työvuorosuunnittelun kehittämistä koskevan palaverin järjestämisen.