Ohjaajien työhyvinvointi perheryhmäkodissa
Tallqvist, Nora (2024)
Tallqvist, Nora
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120934002
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120934002
Tiivistelmä
Toimeksiantajana opinnäytetyölle toimi perheryhmäkoti ja kohderyhmänä olivat ohjaajat. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisena ohjaajat kokevat työhyvinvoinnin perheryhmäkodissa. Tämän lisäksi kartoitettiin, miten työhyvinvointia voitaisiin jatkossa kehittää ohjaajien mielestä. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada toimeksiantajalle tietoa ohjaajien tämänhetkisestä työhyvinvoinnista, jotta perheryhmäkodin ohjaajat, vastaavat ohjaajat ja johtaja voivat yhdessä hyödyntää saatuja tuloksia työntekijöiden työhyvinvoinnin kehittämisessä.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa esitettiin työhyvinvoinnin määritelmiä, sekä työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä yhdistettynä aikaisempiin tutkimuksiin työhyvinvoinnista. Keskeisenä teoriapohjana opinnäytetyössä toimi Päivi Rauramon työhyvinvoinnin portaat -malli. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja haastatteluissa käytettiin teemahaastattelua. Teemoina olivat terveys, turvallisuus, yhteisöllisyys, arvostus ja osaaminen.
Keskeisempien tulosten pohjalta voidaan todeta ohjaajien työhyvinvoinnin perheryhmäkodissa olevan melko hyvä. Erityisesti ohjaajat nostivat esille, kuinka hyvin työvuorosuunnittelu toteutuu työyhteisössä ja miten hyvin heidän toiveitaan otetaan huomioon. Positiivisena asiana nousi myös mahdollisuus kehittää omaa ammatillista osaamistaan. Haastatteluista nousi esiin, työntekijöiden olevan motivoituneita, sekä sitoutuneita tekemään työtään ja varsinkin työilmapiiri koetaan hyvänä.
Keskeisimpinä kehitysehdotuksina työhyvinvoinnin parantamiselle nousi työtehtävien tasaisempi jakautuvuus, rakentavan palautteen annon lisääminen, koko työyhteisön yhteiset kehittämispäivät sekä johtamistyylin muutos. Toimeksiantaja pystyy hyödyntämään suoraan haastatteluista saatuja tuloksia ohjaajien työhyvinvoinnin kehittämiseen. Mahdollisesti myös muut sosiaalialan yritykset pystyvät hyödyntämään tämän opinnäytetyön tutkimusta kartoittaessaan oman henkilökuntansa työhyvinvointia.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa esitettiin työhyvinvoinnin määritelmiä, sekä työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä yhdistettynä aikaisempiin tutkimuksiin työhyvinvoinnista. Keskeisenä teoriapohjana opinnäytetyössä toimi Päivi Rauramon työhyvinvoinnin portaat -malli. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja haastatteluissa käytettiin teemahaastattelua. Teemoina olivat terveys, turvallisuus, yhteisöllisyys, arvostus ja osaaminen.
Keskeisempien tulosten pohjalta voidaan todeta ohjaajien työhyvinvoinnin perheryhmäkodissa olevan melko hyvä. Erityisesti ohjaajat nostivat esille, kuinka hyvin työvuorosuunnittelu toteutuu työyhteisössä ja miten hyvin heidän toiveitaan otetaan huomioon. Positiivisena asiana nousi myös mahdollisuus kehittää omaa ammatillista osaamistaan. Haastatteluista nousi esiin, työntekijöiden olevan motivoituneita, sekä sitoutuneita tekemään työtään ja varsinkin työilmapiiri koetaan hyvänä.
Keskeisimpinä kehitysehdotuksina työhyvinvoinnin parantamiselle nousi työtehtävien tasaisempi jakautuvuus, rakentavan palautteen annon lisääminen, koko työyhteisön yhteiset kehittämispäivät sekä johtamistyylin muutos. Toimeksiantaja pystyy hyödyntämään suoraan haastatteluista saatuja tuloksia ohjaajien työhyvinvoinnin kehittämiseen. Mahdollisesti myös muut sosiaalialan yritykset pystyvät hyödyntämään tämän opinnäytetyön tutkimusta kartoittaessaan oman henkilökuntansa työhyvinvointia.