Älykkäät ratkaisut taloushallinnossa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten yritykset hyödyntävät älykkäitä ratkaisuja taloushallinnossa nyt ja tulevaisuudessa. Taloushallinnon työ on murroksessa ja sen tulevaisuuden näkymät ovat yhä enemmän teknologiapainotteisia. Opinnäytetyössä käsitellään älykkäitä ratkaisuja, joita ovat ohjelmistorobotiikka, koneoppiminen ja tekoäly. Työ rajattiin koskemaan taloushallinnon ulkoisia prosesseja, ostolasku-, myyntilasku-, matka- ja kululasku- ja maksuliikenneprosessit sekä pääkirjanpito ja raportointi. Työn tavoitteena oli tuottaa tutkimustietoa keskisuurten ja suurten yritysten taloushallinnon tilasta. Opinnäytetyön aihe syntyi omasta mielenkiinnosta ja työ toteutettiin ilman toimeksiantajaa.

Opinnäytetyön teoreettinen osuus avaa ensin taloushallinnon käsitettä. Perehdytään ulkoisen taloushallinnon prosesseihin. Tarkastellaan taloushallinnon kehitystä ja sitä, miten se on edennyt kohti älykästä taloushallintoa. Tutustaan älykkäisiin ratkaisuihin ohjelmistorobotiikkaan, koneoppimiseen ja tekoälyyn, ja niiden hyödyntämiseen taloushallinnossa sekä taloushallintojärjestelmien kehittymiseen. Lopuksi tarkastellaan älykkäiden ratkaisujen mahdollisuuksia ja mahdollisia uhkia sekä aikaisempaa tutkimustietoa. Lähteenä käytettiin aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, artikkeleita, julkaisuja ja tutkimuksia.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen kohderyhmänä oli keskisuuret ja suuret yritykset eri toimialoilta. Aineiston keruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla yritysten taloushallinnon asiantuntijoita. Haastateltavat olivat yritysten talousjohtajia, ja heitä oli yhteensä viisi. Haastattelut suoritettiin yksilöhaastatteluina 15.3.-10.4.2024 välisenä aikana. Tutkimusaineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia ja analysointi tehtiin aineistolähtöisesti.

Tutkimustuloksista selvisi, että yritykset ovat eri vaiheessa älykkäiden ratkaisujen hyödyntämisessä ja, että suuremmissa yrityksissä oli ratkaisuja otettu enemmän käyttöön. Ostolaskuprosessi oli yleisin, jossa yritykset hyödynsivät älykkäitä ratkaisuja. Merkittävimmät esteet ratkaisujen käytölle liittyivät osaamiseen, koettiin hankalana tunnistaa merkittävimmät kohteet ratkaisujen käytölle. Yleisimmät hyödyt älykkäiden ratkaisujen hyödyntämisestä liittyivät työntekijöihin. Ihmisen aika vapautuu merkityksellisempään työhön, jonka koettiin lisäävän työn mielekkyyttä ja työhyvinvointia. Tulevaisuudessa kaikki älykkäät ratkaisut nähtiin merkityksellisinä ja yleisimmät kohteet mihin älykkäitä ratkaisuja aiotaan tulevaisuudessa hyödyntää, olivat raportointi, ennustaminen ja budjetointi.

Tutkimustietoa voivat hyödyntää alan ammattilaiset ja opiskelijat, jotka ovat kiinnostuneita alan kehityksestä. Työ tarjoaa tietoa taloushallinnon kehityksestä ja uusista mahdollisuuksista. Jatkotutkimusaiheena voidaan ehdottaa tutkimustyötä älykkäiden ratkaisujen kustannuksista, työntekijän roolimuutoksesta älykkäässä taloushallinnossa ja luovan (generatiivisen) tekoälyn hyödyntämisestä taloushallinnossa.