Esimiehenä tiimissä : kirjallisuuskatsaus tiimin johtajuudesta hoitotyössä
Hakuli, Leena (2015)
Hakuli, Leena
Saimaan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201502192392
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201502192392
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa siitä, millaista johtajuutta tiimi-työskentely hoitotyössä edellyttää, jotta se olisi onnistunutta ja tiimin toimintaa tukevaa. Tavoitteena oli myös selvittä onko tiimityön johtamisesta hoitotyössä tehdyissä tutkimuksissa noussut esiin johtajuuden muuttuminen verrattuna aikaisempiin johtajuus tutkimuksiin.
Aineisto haettiin Medic- ja Cinahl-tietokannoista sekä manuaalisesti Hoitotiede-, Premissi- ja Tutkiva Hoitotyö –lehdistä sekä suomalaisten yliopistojen Internet—sivuilta. Tutkimusaineisto muodostui 15 kansallisesta ja kansainvälisestä hoitotyön ja tiimin johtamista käsittelevästä tieteellisestä tutkimuksesta tai artikkelista, jotka oli julkaistu vuosina 2004-2014. Aineisto analysoitiin käyttämällä luokittelurunkoa sekä kuvailevaa analyysiä.
Ihmisten johtamisessa korostuivat henkilöstöjohtaminen ja henkilöstövoimava-rojen johtaminen. Tutkimuksissa hoitotyön johtamista oli tutkittu transformatio-naalisen johtamisen, muutosjohtamisen, osallistavan johtamisen, tiedon ja osaamisen johtamisen sekä jaetun johtajuuden näkökulmasta. Lisäksi oli tutkittu tiimin johtamista, joka piti sisällään sekä ihmisten johtamista että toiminnan johtamista. Tutkimuksissa oli tutkittu myös perinteistä johtajuutta ja hallinnointia hoitotyön johtamisessa.
Kun verrataan hoitotyön tiimin johtajan johtamistaitoja ja johtamisosaamista työryhmän johtamiseen, korostuivat tiimiä johdettaessa työntekijöiden kannustaminen, avoin vuorovaikutus esimiehen ja työntekijöiden välillä sekä vallan ja vastuun jakaminen. Tiimin johtajalta vaaditaan esimiehenä vahvaa itsetuntoa ja esimiesosaamista, jotta vastuun jakaminen onnistuu.
Hoitotyön johtajien johtamisosaamisesta tarvitaan lisää tieteellistä tutkimusta, jotta tieto pysyy ajantasaisena ja hoitotyön johtamisen koulutusta osataan koh-dentaa oikein. Lisää tutkimusta tarvitaan myös hoitotyön tiimien johtamisesta, johtamisosaamisesta ja siitä, miten johtaja voi omalla toiminnallaan tukea ja vahvistaa tiimin toimintaa. Tietoa tarvitaan myös, jotta hoitotyön johtamisen asemaa voidaan vahvistaa osana sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisjohta-mista.
Aineisto haettiin Medic- ja Cinahl-tietokannoista sekä manuaalisesti Hoitotiede-, Premissi- ja Tutkiva Hoitotyö –lehdistä sekä suomalaisten yliopistojen Internet—sivuilta. Tutkimusaineisto muodostui 15 kansallisesta ja kansainvälisestä hoitotyön ja tiimin johtamista käsittelevästä tieteellisestä tutkimuksesta tai artikkelista, jotka oli julkaistu vuosina 2004-2014. Aineisto analysoitiin käyttämällä luokittelurunkoa sekä kuvailevaa analyysiä.
Ihmisten johtamisessa korostuivat henkilöstöjohtaminen ja henkilöstövoimava-rojen johtaminen. Tutkimuksissa hoitotyön johtamista oli tutkittu transformatio-naalisen johtamisen, muutosjohtamisen, osallistavan johtamisen, tiedon ja osaamisen johtamisen sekä jaetun johtajuuden näkökulmasta. Lisäksi oli tutkittu tiimin johtamista, joka piti sisällään sekä ihmisten johtamista että toiminnan johtamista. Tutkimuksissa oli tutkittu myös perinteistä johtajuutta ja hallinnointia hoitotyön johtamisessa.
Kun verrataan hoitotyön tiimin johtajan johtamistaitoja ja johtamisosaamista työryhmän johtamiseen, korostuivat tiimiä johdettaessa työntekijöiden kannustaminen, avoin vuorovaikutus esimiehen ja työntekijöiden välillä sekä vallan ja vastuun jakaminen. Tiimin johtajalta vaaditaan esimiehenä vahvaa itsetuntoa ja esimiesosaamista, jotta vastuun jakaminen onnistuu.
Hoitotyön johtajien johtamisosaamisesta tarvitaan lisää tieteellistä tutkimusta, jotta tieto pysyy ajantasaisena ja hoitotyön johtamisen koulutusta osataan koh-dentaa oikein. Lisää tutkimusta tarvitaan myös hoitotyön tiimien johtamisesta, johtamisosaamisesta ja siitä, miten johtaja voi omalla toiminnallaan tukea ja vahvistaa tiimin toimintaa. Tietoa tarvitaan myös, jotta hoitotyön johtamisen asemaa voidaan vahvistaa osana sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisjohta-mista.