Yhteiskehittäminen Palkeiden palveluryhmissä
Aalto, Aleksi (2024)
Aalto, Aleksi
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121034328
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121034328
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena on yhteiskehittämisen toteuttaminen ja kehittäminen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) palveluryhmissä etätyön aikakaudella. Palkeiden tavoitteena on edistää julkishallinnon toimivuutta laadukkaiden palvelujen avulla, ja yhteiskehittäminen on keskeinen työkalu näiden palvelujen jatkuvassa kehittämisessä. Työn lähtökohtana on ymmärtää, kuinka yhteiskehittämisen prosessit voidaan juurruttaa organisaation arkeen siten, että etätyö ja vähäinen fyysinen läsnäolo eivät heikennä yhteistyön ja vuorovaikutuksen mahdollisuuksia.
Opinnäytetyön tavoitteet liittyivät ensisijaisesti Palkeiden työntekijöiden näkemyksiin yhteiskehittämisen nykytilasta sekä kehitystarpeista. Opinnäytetyö pyrki selvittämään, millaisia yhteiskehittämisen muotoja Palkeissa oli jo käytössä, ja miten niitä voitiin mukauttaa etätyöhön. Tavoitteena oli myös kartoittaa työntekijöiden kokemuksia sekä niiden tekijöiden vaikutuksia, jotka joko lisäsivät tai vähensivät motivaatiota osallistua yhteiskehittämiseen. Teoreettinen viitekehys käsitteli yhteiskehittämisen menetelmiä, joista keskeisiä olivat kehittämispajat, virtuaaliset yhteistyöalustat ja asiakaslähtöinen innovaatio.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että yhteiskehittämisellä on tärkeä rooli Palkeiden organisaatiokulttuurissa ja työn kehittämisessä. Vastaajat korostivat erityisesti ryhmätyöskentelyn ja kollegoiden välisen vuorovaikutuksen merkitystä onnistuneissa yhteiskehittämisen tilaisuuksissa. Haasteina esille nousivat kuitenkin työn kuormittavuus ja ajankäytön vaikeudet, jotka voivat vähentää osallistumismotivaatiota.
Etätyön myötä yhteiskehittämisen käytännöt ovat muuttuneet, mutta samalla avannut uusia mahdollisuuksia hyödyntää digitaalisia alustoja ja työkaluja, kuten Teams ja Miro. Näiden avulla voidaan lisätä osallistujien saavutettavuutta ja monipuolistaa osallistumisen tapoja. Vastaajien mielipiteet jakautuivat melko tasaisesti etä- ja lähitoteutusten välillä, mikä korostaa tarvetta hybridiratkaisuille.
Opinnäytetyön johtopäätöksissä todetaan, että Palkeilla on hyvät edellytykset vahvistaa yhteiskehittämisen kulttuuria. Kehittämisehdotuksiin sisältyvät muun muassa osallistumisen esteiden vähentäminen, kuten työkuorman hallinta ja selkeiden rakenteiden luominen yhteiskehittämistilaisuuksille. Lisäksi esihenkilöiden rooli osallistumisen kannustajina ja turvallisen ilmapiirin luojina on olennainen.
Opinnäytetyön tulokset antavat Palkeille konkreettisia suuntaviivoja yhteiskehittämisen kehittämiseen. Panostamalla osallistavaan kulttuuriin organisaatio voi vahvistaa työntekijöidensä sitoutumista, innovatiivisuutta ja työhyvinvointia. Tämä on tärkeää etenkin etätyön vakiintuessa osaksi organisaation arkea.
Opinnäytetyön tavoitteet liittyivät ensisijaisesti Palkeiden työntekijöiden näkemyksiin yhteiskehittämisen nykytilasta sekä kehitystarpeista. Opinnäytetyö pyrki selvittämään, millaisia yhteiskehittämisen muotoja Palkeissa oli jo käytössä, ja miten niitä voitiin mukauttaa etätyöhön. Tavoitteena oli myös kartoittaa työntekijöiden kokemuksia sekä niiden tekijöiden vaikutuksia, jotka joko lisäsivät tai vähensivät motivaatiota osallistua yhteiskehittämiseen. Teoreettinen viitekehys käsitteli yhteiskehittämisen menetelmiä, joista keskeisiä olivat kehittämispajat, virtuaaliset yhteistyöalustat ja asiakaslähtöinen innovaatio.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että yhteiskehittämisellä on tärkeä rooli Palkeiden organisaatiokulttuurissa ja työn kehittämisessä. Vastaajat korostivat erityisesti ryhmätyöskentelyn ja kollegoiden välisen vuorovaikutuksen merkitystä onnistuneissa yhteiskehittämisen tilaisuuksissa. Haasteina esille nousivat kuitenkin työn kuormittavuus ja ajankäytön vaikeudet, jotka voivat vähentää osallistumismotivaatiota.
Etätyön myötä yhteiskehittämisen käytännöt ovat muuttuneet, mutta samalla avannut uusia mahdollisuuksia hyödyntää digitaalisia alustoja ja työkaluja, kuten Teams ja Miro. Näiden avulla voidaan lisätä osallistujien saavutettavuutta ja monipuolistaa osallistumisen tapoja. Vastaajien mielipiteet jakautuivat melko tasaisesti etä- ja lähitoteutusten välillä, mikä korostaa tarvetta hybridiratkaisuille.
Opinnäytetyön johtopäätöksissä todetaan, että Palkeilla on hyvät edellytykset vahvistaa yhteiskehittämisen kulttuuria. Kehittämisehdotuksiin sisältyvät muun muassa osallistumisen esteiden vähentäminen, kuten työkuorman hallinta ja selkeiden rakenteiden luominen yhteiskehittämistilaisuuksille. Lisäksi esihenkilöiden rooli osallistumisen kannustajina ja turvallisen ilmapiirin luojina on olennainen.
Opinnäytetyön tulokset antavat Palkeille konkreettisia suuntaviivoja yhteiskehittämisen kehittämiseen. Panostamalla osallistavaan kulttuuriin organisaatio voi vahvistaa työntekijöidensä sitoutumista, innovatiivisuutta ja työhyvinvointia. Tämä on tärkeää etenkin etätyön vakiintuessa osaksi organisaation arkea.