Raamatulla päähän? : nuorten kokemuksia rippikoulun raamattutunneista
Leinonen, Maija-Liisa; Ruotsalainen, Reeta (2008)
Leinonen, Maija-Liisa
Ruotsalainen, Reeta
2008
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121134677
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121134677
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tutkia nuorten kokemuksia rippikoulun raamattutunneista. Toteutus tapahtui kyselytutkimuksena Ylivieskan seurakunnassa. Kysely toteutettiin kesä- ja heinäkuun aikana 2007. Kyselyymme osallistuivat Ylivieskan seurikunnan kesän 2007 rippikoululaiset. Kaiken kaikkiaan vastaajia oli 99 viidestä rippikouluryhmästä.
Tutkimme opinnäytetyössämme sitä, miten nuori koki rippikoulun raamattutunnit, miten nuori koki isosen raamattutuntien vetäjänä, saivatko raamattutunnit nuoren kiinnostumaan Raamatusta ja muuttivatko raamattutunnit nuoren asennetta Raamattuun. Tarkastelimme myös siti, eroavatko rippikouluryhmien kokemukset raamattutunneista toisistaan ja jos eroavat, niin miten.
Teoriaosuudessa toimme esille rippikouluun tulevan nuoren kehityksessä tapahtuvia muutoksia. Lisäksi paneuduimme rippikoulun tehtävään ja rippikoulusuunnitelmaan 2001. Käsittelimme myös raamattutunteja opetus-, oppimis- ja vuorovaikutustilanteena sekä isosen roolia raamattutuntien vetäjänä.
Tutkimuksessamme kävi ilmi, että suurin osa nuorista koki raamattutunnit hyvänä tilanteena tutustua Raamattuun sekä raamattutunnit luonnollisena osana rippikouluopetuksen kokonaisuutta. Lisäksi suurimman osan mielestä isonen oli sopiva henkilö raamattutuntien vetäjäksi. Hieman alle puolet nuorista koki, ettei heidän asenteensa Raamattuun ollut muuttunut ja puolestaan kolmasosa nuorista koki asenteensa muuttuneen myönteisemmäksi. Nuorista 47,5 o/o koki, etteivät raamattutunnit saaneet heitä kiinnostumaan Raamatusta. Rippikouluryhmien välisissä kokemuksissa ei ollut huomattavia eroja.
Tutkimustamme voivat hyödyntää seurakuntien työntekijät.
Tutkimme opinnäytetyössämme sitä, miten nuori koki rippikoulun raamattutunnit, miten nuori koki isosen raamattutuntien vetäjänä, saivatko raamattutunnit nuoren kiinnostumaan Raamatusta ja muuttivatko raamattutunnit nuoren asennetta Raamattuun. Tarkastelimme myös siti, eroavatko rippikouluryhmien kokemukset raamattutunneista toisistaan ja jos eroavat, niin miten.
Teoriaosuudessa toimme esille rippikouluun tulevan nuoren kehityksessä tapahtuvia muutoksia. Lisäksi paneuduimme rippikoulun tehtävään ja rippikoulusuunnitelmaan 2001. Käsittelimme myös raamattutunteja opetus-, oppimis- ja vuorovaikutustilanteena sekä isosen roolia raamattutuntien vetäjänä.
Tutkimuksessamme kävi ilmi, että suurin osa nuorista koki raamattutunnit hyvänä tilanteena tutustua Raamattuun sekä raamattutunnit luonnollisena osana rippikouluopetuksen kokonaisuutta. Lisäksi suurimman osan mielestä isonen oli sopiva henkilö raamattutuntien vetäjäksi. Hieman alle puolet nuorista koki, ettei heidän asenteensa Raamattuun ollut muuttunut ja puolestaan kolmasosa nuorista koki asenteensa muuttuneen myönteisemmäksi. Nuorista 47,5 o/o koki, etteivät raamattutunnit saaneet heitä kiinnostumaan Raamatusta. Rippikouluryhmien välisissä kokemuksissa ei ollut huomattavia eroja.
Tutkimustamme voivat hyödyntää seurakuntien työntekijät.