Etätyö ja keskittymiskyvyn haasteet
Latvakoski, Roosa (2024)
Latvakoski, Roosa
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121235006
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121235006
Tiivistelmä
Etätyö on yleistynyt huomattavasti viime vuosien aikana koronapandemian myötä. Pandemia-aika pakotti työntekijät etätöihin ja hybridimallista on tullut uusi normaali, kun työntekijät ovat alkaneet vaatia sitä työnantajiltaan. Etätyö tarjoaa työntekijöille vapautta ja joustavuutta työntekoon, mutta etätyöoloissa voi olla useita keskittymiskykyä heikentäviä tekijöitä. Etätyökulttuurin ollessa melko uusi ilmiö ei aihetta ole ehditty tutkia paljoa.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella etätyötä ja keskittymiskyvyn haasteita. Opinnäytetyön tavoite oli selvittää, vaikuttaako etätyö keskittymiskykyyn ja aiheuttaako se haasteita työn tekemiseen. Opinnäytetyön tietoperustan alussa tutkitaan etätyötä sen yleistymisen ja haasteiden näkökulmasta. Tietoperustan toisessa luvussa tutkitaan keskittymiskyvyn haasteita etätyössä tarkastellen muun muassa työn keskeyttäviä tekijöitä, ”multitaskaamista” ja prokrastinaatiota.
Tutkimusmenetelmänä tässä opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Opinnäytetyötä varten haastateltiin kuutta etätyötä tekevää ammattilaista eri ikäluokista. Haastattelut toteutettiin avointen kysymysten pohjalta ja ne tapahtuivat paikan päällä. Kaikki haastattelut nauhoitettiin, mikä antoi osapuolille mahdollisuuden olla läsnä haastattelutilanteessa sekä lisäsi tutkimuksen luotettavuutta.
Tutkimuksen perusteella kotona olevat häiriötekijät, kuten kotityöt, teknologian jatkuvat viestit ja työympäristön puutteet heikentävät keskittymistä. Etäpalavereissa keskittyminen koettiin haastavaksi ”multitaskaamisen” takia. Etätyö voi myös lisätä prokrastinaatiota ja etenkin isossa kuvassa työyhteisön tuen puute heikentää työhyvinvointia ja sitä kautta keskittymiskykyä. Tutkimuksen mukaan etätyö voi olla kuitenkin toimiva työn tekemisen muoto syvää keskittymistä vaativissa työtehtävissä, koska toimistoympäristölle tyypilliset keskeytykset jäävät pois.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella etätyötä ja keskittymiskyvyn haasteita. Opinnäytetyön tavoite oli selvittää, vaikuttaako etätyö keskittymiskykyyn ja aiheuttaako se haasteita työn tekemiseen. Opinnäytetyön tietoperustan alussa tutkitaan etätyötä sen yleistymisen ja haasteiden näkökulmasta. Tietoperustan toisessa luvussa tutkitaan keskittymiskyvyn haasteita etätyössä tarkastellen muun muassa työn keskeyttäviä tekijöitä, ”multitaskaamista” ja prokrastinaatiota.
Tutkimusmenetelmänä tässä opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Opinnäytetyötä varten haastateltiin kuutta etätyötä tekevää ammattilaista eri ikäluokista. Haastattelut toteutettiin avointen kysymysten pohjalta ja ne tapahtuivat paikan päällä. Kaikki haastattelut nauhoitettiin, mikä antoi osapuolille mahdollisuuden olla läsnä haastattelutilanteessa sekä lisäsi tutkimuksen luotettavuutta.
Tutkimuksen perusteella kotona olevat häiriötekijät, kuten kotityöt, teknologian jatkuvat viestit ja työympäristön puutteet heikentävät keskittymistä. Etäpalavereissa keskittyminen koettiin haastavaksi ”multitaskaamisen” takia. Etätyö voi myös lisätä prokrastinaatiota ja etenkin isossa kuvassa työyhteisön tuen puute heikentää työhyvinvointia ja sitä kautta keskittymiskykyä. Tutkimuksen mukaan etätyö voi olla kuitenkin toimiva työn tekemisen muoto syvää keskittymistä vaativissa työtehtävissä, koska toimistoympäristölle tyypilliset keskeytykset jäävät pois.