Sparrausryhmä toimintamallina omaisuusvahinkojen käsittelyssä : Arjen Apu -pilotti
Hietikko, Eveliina (2024)
Hietikko, Eveliina
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121235248
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121235248
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona finanssialan yritykselle, jonka päätoimialana on vahinkovakuuttaminen. Vakuutusyhtiötä kutsutaan myöhemmin opinnäytetyössä nimellä X. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten sparrausryhmä toimintamallina toimii omaisuusvahinkojen käsittelyssä. Opinnäytetyössä selvitettiin kyselytutkimuksen avulla mitä hyötyä sparrausryhmän käytöstä on omaisuusvahinkojen käsittelyssä. Kyseessä oli Arjen Apu -pilottikokeilu, joten tavoitteena oli kartoittaa korvausneuvojien mielipiteitä, ajatuksia ja kokemuksia uuden sparrausryhmän käytöstä sekä tuottaa työnantajalle hyödyllistä tietoa siitä, miten Arjen Apu -ryhmää voitaisiin kehittää jatkoa ajatellen.
Opinnäytetyön teoreettisessa osuudessa käsiteltiin vakuutusalan yleisiä käsitteitä ja termejä sekä omaisuusvahinkojen korvauskäsittelyä. Teoreettisessa osuudessa käsiteltiin lisäksi sparraamista tiimissä, tiedon jakamista sekä tiimin ja motivaation merkitystä. Tiimi- ja vertaisoppiminen, hiljainen tieto sekä tiedon ja kokemusosaamisen siirtäminen olivat myös teoriaosuuden keskeisiä käsitteitä.
Opinnäytetyön empiirisessä osuudessa tutkittiin, käytetäänkö Arjen Apua ensisijaisena avunpyyntökanavana ongelmatilanteissa, millaisena omaisuuskorvauskäsittelijät kokevat uuden sparrausryhmän käytön ja mitä hyötyä sparrausryhmän käytöstä on arjen työssä. Tarkoituksena oli selvittää korvauskäsittelijöiden kokemuksia ja mielipiteitä ryhmän käytöstä sekä saada käsitys siitä, miten tiedon jakamisen keinoja voitaisiin kehittää omaisuuskorvaustiimeissä.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan sanoa, että enemmistö korvausneuvojista käyttää sparrausryhmää ensisijaisena avunpyyntökanavana ongelmatilanteissa. Korvauskäsittelijät kokevat, että Arjen Apu -ryhmän käyttöönotto on parantanut työskentelyrauhaa sekä helpottanut ja sujuvoittanut omaa työskentelyä. Kaikki korvausneuvojat kokevat voivansa oppia kollegoiltaan sekä kokevat sparraamisen merkittäväksi myös ammatillisen kehittymisen kannalta. Tuloksista voidaan päätellä, että kollegiaalinen sparrailu ja kollegalta saatu tuki ovat avainasemassa korvausneuvojan työssä. Useampi kyselyyn vastanneista korvausneuvojista kuitenkin koki, ettei heille ole varattu riittävästi aikaa tiedon jakamiseen yleisellä tasolla.
Opinnäytetyön teoreettisessa osuudessa käsiteltiin vakuutusalan yleisiä käsitteitä ja termejä sekä omaisuusvahinkojen korvauskäsittelyä. Teoreettisessa osuudessa käsiteltiin lisäksi sparraamista tiimissä, tiedon jakamista sekä tiimin ja motivaation merkitystä. Tiimi- ja vertaisoppiminen, hiljainen tieto sekä tiedon ja kokemusosaamisen siirtäminen olivat myös teoriaosuuden keskeisiä käsitteitä.
Opinnäytetyön empiirisessä osuudessa tutkittiin, käytetäänkö Arjen Apua ensisijaisena avunpyyntökanavana ongelmatilanteissa, millaisena omaisuuskorvauskäsittelijät kokevat uuden sparrausryhmän käytön ja mitä hyötyä sparrausryhmän käytöstä on arjen työssä. Tarkoituksena oli selvittää korvauskäsittelijöiden kokemuksia ja mielipiteitä ryhmän käytöstä sekä saada käsitys siitä, miten tiedon jakamisen keinoja voitaisiin kehittää omaisuuskorvaustiimeissä.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan sanoa, että enemmistö korvausneuvojista käyttää sparrausryhmää ensisijaisena avunpyyntökanavana ongelmatilanteissa. Korvauskäsittelijät kokevat, että Arjen Apu -ryhmän käyttöönotto on parantanut työskentelyrauhaa sekä helpottanut ja sujuvoittanut omaa työskentelyä. Kaikki korvausneuvojat kokevat voivansa oppia kollegoiltaan sekä kokevat sparraamisen merkittäväksi myös ammatillisen kehittymisen kannalta. Tuloksista voidaan päätellä, että kollegiaalinen sparrailu ja kollegalta saatu tuki ovat avainasemassa korvausneuvojan työssä. Useampi kyselyyn vastanneista korvausneuvojista kuitenkin koki, ettei heille ole varattu riittävästi aikaa tiedon jakamiseen yleisellä tasolla.