Drop outin ilmenemismuotoja suomalaisessa urheiluyläkoulussa

Abstract

Murrosiässä lasten ja nuorten ohjattu urheiluharrastus vähenee merkittävästi, josta voidaan käyttää termiä drop out -ilmiö. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia drop outin ilmenemismuotoja urheiluluokilla suomalaisessa urheiluyläkoulussa. Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana toimi eräs suomalainen urheiluyläkoulu. Tavoitteena oli tuottaa tietoa kyseisen koulun opettajille drop outin ilmenemismuodoista ylä-koulussa. Tavoitteena oli myös tunnistaa tekijöitä, jotka voivat altistaa drop outille sekä löytää suojaavia tekijöitä drop outin ehkäisemiseksi. Tuloksia voidaan hyödyntää mahdollisissa jatkotutkimuksissa drop outin ehkäisemiseksi.

Tutkimuskysymykset olivat: ilmeneekö urheiluluokilla yläkoulussa urheiluseuran, urheilulajin ja urheilun drop outia. Tämä tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena, jonka aineisto ke-rättiin Webropol-alustaan luodulla verkkokyselyllä. Lomake jaettiin urheiluyläkoulun oppilaille keväällä 2024 oppitunnin aikana. Yhteensä vastauksia kyselyyn saatiin 165. Tutkimusaineisto analysoitiin aluksi Webropol-alustalla. Tämän jälkeen aineisto vietiin PSPP-ohjelmistoon, jossa muodostettiin frekvenssitaulukoita ja laskettiin prosenttijakaumia. Lisäksi Excel-ohjelmalla laadittiin pylväsdiagrammeja tulosten visuaalista havainnollistamista varten.

Tulosten mukaan suurin osa urheiluyläkoulun oppilaista (90,9 %) harrasti jotain urheilulajia ja heistä suurin osa ei ole lainkaan kyllästynyt omaan urheilulajiinsa. Urheiluluokilla ilmenee jonkin verran urheiluseuran (13,9 %), urheilulajin (10,8 %) ja urheilun (4,8 %) drop outia. Urheiluseuran drop outia ilmenee enemmän pojilla kuin tytöillä. Tuloksissa ilmeni, että syynä oli halu kehittyä lajissa enemmän sekä nykyisen valmennuksen puute. Urheilulajin drop outin syyt: kyllästyminen lajiin, kavereiden lopettaminen ja ei jäänyt aikaa muille harrastuksille. Oppilaat, jotka eivät enää harrastaneet urheilua olivat kyselyn aikana 8.- ja 9. luokkalaisia tyttöjä. Urheilun kokonaan lopettamisen syyt: loukkaantuminen, motivaatio-ongelmat sekä valmentajan toiminta tai harjoitusten laatu.

Johtopäätöksenä suurin osa urheiluyläkoulun oppilaista ei ole lainkaan kyllästynyt omaan urheilulajiinsa. Kuitenkin urheiluluokilla ilmenee jonkin verran yläkoulussa urheiluseuran, urheilulajin ja urheilun drop outia. Altistavia tekijöitä ilmiöille olivat: kyllästyminen lajiin, motivaatio-ongelmat, loukkaantumiset, kavereiden lopettaminen, riittämätön valmennus, halu kehittyä omassa lajissa ja ei jäänyt aikaa muille harrastuksille. Suojaavat tekijät drop outin ehkäisemiseksi: valmennuksen laadun parantaminen, yhteisöllisyyden tukeminen ja fysioterapia sekä tietoisuus loukkaantumisista ja niiden hoidoista, voisi ennaltaehkäistä nuorten ennenaikaisen urheilusta luopumisen. Suurin osa oppilaista koki urheilun tärkeäksi osaksi tulevaisuuttaan ja aikoi jatkaa urheiluharrastusta. Tämä viittaa siihen, että urheiluyläkoulut onnistuvat tuke-maan oppilaidensa urheilullisia tavoitteita ja ajanhallintaa opiskelun ja urheilun välillä.

Toimeksiantaja saa tutkimustulosten avulla ajankohtaista tietoa drop outin ilmenemismuodoista yläkoulussa. Saatua tietoa nuorten kanssa toimivat henkilöt voivat hyödyntää drop outin ehkäisemiseksi. Jatko-tutkimuksissa voisi keskittyä selvittämään tarkemmin nuorten kyllästymistä urheilulajiin ja sen syihin. Tutkimuksen avulla voitaisiin saada selville syitä sille, mikä aiheuttaa kyllästymistä eri ikävaiheissa ja urheilu-lajeissa. Lisäksi voisi tutkia nuoren perheen tulotason vaikutuksia urheiluharrastuksen drop out -ilmiöön. Näiden tietojen avulla voitaisiin kehittää uusia toimintamalleja ja tukimuotoja, jotka vähentäisivät harrastuksen lopettamiseen johtavia tekijöitä ja edistäisivät nuorten pitkäjänteistä sitoutumista urheiluun.