Työntekijäymmärrys työhyvinvoinnin kehittämisen edellytyksenä

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa työhyvinvoinnin tilaa työntekijäymmärrystä lisäävien työkalujen avulla. Työn tavoitteena oli selvittää toimeksiantajayrityksen työhyvinvoinnin tila, eritellä siihen vaikuttavia tekijöitä, tuottaa työhyvinvointia edistäviä kehitysehdotuksia sekä laatia toimeksiantajalle työkalu, jonka avulla se voi jatkossa seurata työhyvinvoinnin kehitystä. Opinnäytetyön tuotokset hyödyttävät toimeksiantajayritystä sekä sen työntekijöitä. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii pääkaupunkiseudulla sijaitseva tuotantoyritys, joka esiintyy työssä nimellä Yritys X.

Opinnäytetyön tietoperustassa käsitellään työhyvinvoinnin käsitettä, työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä sekä työntekijäymmärrystä ja sen kartoittamista työhyvinvointikyselyn avulla. Työhyvinvoinnin käsitettä avataan sen määritelmän, rakenteen, tärkeyden sekä heikon tason seuraamuksien kautta. Työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä tuodaan esille henkilökohtaisista, työn, työyhteisön sekä johtamisen näkökulmista. Työntekijäymmärryksen käsitettä avataan sen tärkeyden ja kehittämisen kautta, sekä esitellään työhyvinvointikyselyn roolia ja käyttöä sen kartoittamisessa.

Työn tutkielma toteutettiin määrällisiä tutkimusmenetelmiä hyödyntämällä. Tutkielman aineistonkeruumenetelmänä toimi työhyvinvointikysely. Tulosten analysoinnin ja esittämisen helpottamikseksi, kyselyn tulokset on tiivistetty sekä niistä on muodostettu taulukoita. Tutkielmalla kyettiin selvittämään Yritys X:n työhyvinvoinnin tila sekä erittelemään siihen vaikuttavia tekijöitä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että Yritys X:n työhyvinvointi on pääosin hyvällä tasolla. Tutkimus kuitenkin paljasti kehityskohteita, kuten työn henkisen kuormituksen sekä yhteistyön ja sisäisen viestinnän puutteita, jotka vaikuttavat negatiivisesti työhyvinvointiin. Tutkielman tulosten sekä teoreettisen viitekehyksen pohjalta muodostettiin työhyvinvoinnin kehitysehdotuksia. Lisäksi työhyvinvointikyselyn pohjaa muokattiin muotoon, joka mahdollistaa sen vuosittaisen käytön työhyvinvoinnin seurannan työkaluna.

Tutkielma voidaan todeta onnistuneeksi, sillä kaikkiin tutkimusongelmiin saatiin vastaus. Lisäksi tutkielman tulokset vahvistivat olemassa olevia ennakko-oletuksia, osoittaen tulosten validiteettiä. Opinnäytetyön tutkielman tulokset sekä kehitysehdotukset mahdollistavat Yritys X:n työhyvinvoinnin kehittämistyön aloittamisen. Lisäksi muokattu työhyvinvointikyselyn kyselypohja parantaa Yritys X:n kykyä selvittää hyvinvoinnin tilaa tulevaisuudessa.