Miten ja miksi yritykset hyödyntävät kiertotalouden liiketoimintamalleja innovoinnissa? Näkökulma: organisaatio ja kulttuuri

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, miten ja miksi yritykset hyödyntävät kiertotalouden liiketoimintamalleja innovoinnissa. Aihetta tarkasteltiin organisaation ja kulttuurin näkökulmasta. Tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät yrityksen organisaatiossa ja kulttuurissa edistävät tai estävät kiertotalousinnovaatioiden syntymistä ja käyttöönottoa. Opinnäytetyö toteutettiin Laurea-ammattikorkeakoulun koordinoiman Circular Economy Goes East and West -hankkeen (CEGO) toimeksiantona. Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa Uudenmaan alueen pienten ja keskisuurten yritysten kiertotalousvalmiuksia yhteiskehittämisen, yhteistyön ja koordinoinnin keinoin.

Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys käsittelee liiketoimintamallia, liiketoimintamallien innovointia ja kiertotalouden liiketoimintamalleja. Lisäksi siinä tarkastellaan kirjallisuuteen perustuen tekijöitä, jotka edistävät tai estävät yrityksiä innovoimasta kiertotalouden liiketoimintamalleja.

Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena, johon osallistui seitsemän henkilöä kuudesta eri yrityksestä. Haastateltaviksi valittiin edustajia yrityksiä, joiden tiedettiin ainakin jollain tasolla hyödyntävän kiertotaloutta ja kiertotalouden liiketoimintamalleja toiminnassaan. Yritykset edustivat eri toimialoja ja kokoluokkia. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.

Tulokset osoittavat, että yritysten kiertotalouden liiketoimintamallien innovointia ohjaavat taloudellisen hyödyn tavoittelu, kilpailukyvyn ylläpitäminen sekä asiakkaiden tarpeet ja vastuullisuusvaatimukset. Myös yrityksen omat arvot ja visio ohjaavat yrityksiä innovoimaan itselleen uutta liiketoimintaa kiertotalouden liiketoimintamalleista. Organisaation ja kulttuurin näkökulmasta keskeisiä kiertotalousinnovointia edistäviä tekijöitä ovat kehittämismyönteinen ilmapiiri, matala hierarkia sekä avoimuus uusille ideoille. Innovointia tukee erityisesti kulttuuri, jossa kokeilut sallitaan ja jossa epäonnistuminen hyväksytään osana oppimista. Johtamisen osalta kiertotalousinnovoinnissa olennaista on vahva strateginen johtaminen, johdon sitoutuminen sekä rohkeus tehdä pitkän aikajänteen päätöksiä lyhytaikaisen edun tavoittelun sijaan.

Työn tulokset tuovat esille, että organisaation kulttuurilla ja strategisella johtamisella on keskeinen rooli yritysten kiertotalousinnovaatioiden onnistumisessa. Työ tarjoaa yrityksille käytännön näkökulmia kiertotalousmallien jalkauttamiseen osaksi liiketoimintaa korostaen kokeilukulttuurin sekä pitkäjänteisen johtamisen merkitystä. Tulokset ovat hyödyllisiä erityisesti pk-yrityksille, jotka haluavat parantaa kilpailukykyään kestävän kehityksen ratkaisuilla.