Ihmislähtöistä valvontaa paloriskiasumiseen
Helasuo, Tomi (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121235120
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121235120
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on parantaa paloriskiasuntojen valvontaprosessin asiakaslähtöisyyttä ja asukkaiden oikeusturvaa lisäämällä asiakasymmärrystä ja kehittämällä Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen paloriskiasumiseen liittyviä asiakirjoja ihmisläheisemmiksi ja ymmärrettävämmiksi. Paloriskiasuminen on ilmiö, jossa asukkaan elintavat ja toiminta aiheuttavat erityistä riskiä asukkaalle itselleen, muille asukkaille tai esimerkiksi onnettomuustilanteessa toimiville pelastajille.
Alueen pelastusviranomainen valvoo paloriskiasumista sille tehtyjen ilmoitusten perusteella. Ilmoitusten tekeminen on säädetty tietyille tahoille salassapitosäännösten estämättä pakolliseksi, mutta myös muut tahot voivat halutessaan tehdä ilmoituksen. Valvontatyössä yleisimmät havaitut puutteet liittyvät puutteellisiin poistumismahdollisuuksiin, huomattavaan tavaramäärään sekä puutteellisesti toimiviin tai puuttuviin palovaroittimiin. Paloriskiasuminen on usein kytköksissä muihin elämänhallinnan ongelmatilanteisiin, kuten terveydellisiin syihin tai keräilypakkoon, eikä siksi usein ole tehokkaasti ratkaistavissa yksin pelastusviranomaisen toimenpitein. Onnettomuustilanteessa puutteet asumisen turvallisuudessa lisäävät merkittävästi huomattavien taloudellisten vahinkojen sekä henkilövahinkojen riskiä, vakavimpina seurauksina palokuolemat.
Tietoperusta muodostuu paloriskiasumisen valvontaan liittyvästä hallinnollisesta sääntelystä sekä oikeusmuotoilun ja palvelumuotoilun viitekehyksistä. Työ mukailee Design Councilin tuplatimanttimallia, jossa ongelman määrittelystä edetään asiakasymmärryksen kautta ratkaisumallien kehittämiseen ja toteuttamiseen. Aineisto koostuu Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen valvonta-asiakirjoista sekä toimenpiderekisterin merkinnöistä. Menetelminä työssä on käytetty dokumenttianalyysiä sekä haastatteluja. Valvontaan liittyvät dokumentit on opinnäytetyötä varten anonymisoitu niin, ettei niiden tietoja yhdistelemälläkään selviä henkilötietoja valvonnan kohteista.
Keskeisiä tuloksia ovat suositukset asiakirjojen selkiyttämiseksi ja asiakasystävällisyyden lisäämiseksi. Palotarkastuspöytäkirjan liitteeksi tulisi laatia selkeät kuvalliset ohjeet yleisimmistä puutteista ja niiden korjaamisesta. Liitteissä tulisi huomioida, että tarvittava tieto olisi saatavilla yleisimmin käytössä olevilla kielillä. Opinnäytetyön ohessa kehitettiin valvonnan prosessia esimerkiksi selvittämällä tiedonsaantia muiden viranomaisten rekistereistä.
Työ tarjoaa kehitysehdotuksia myös pelastustoimelle yleisemmin. Pelastustoimessa viranomaisen toiminnan hallinnollinen sääntely on huomioitu aiempaa laajemmin, mistä johtuen myös palotarkastajien riittävästä osaamistasosta tulisi huolehtia. Pelastustoimen järjestämisvastuun siirryttyä sosiaali- ja terveystoimen ohessa hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille, olisi ajankohtaista selvittää laajempia yhteistyötapoja toimialojen välillä myös paloriskiasumisen valvonnassa.
Opinnäytetyön tulokset tukevat Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen strategiaa tehdä Helsingistä maailman turvallisin kaupunki. Ne tukevat myös pelastustoimen valtakunnallisia tavoitteita onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä ja turvallisuuskulttuurin vahvistamisessa.
Alueen pelastusviranomainen valvoo paloriskiasumista sille tehtyjen ilmoitusten perusteella. Ilmoitusten tekeminen on säädetty tietyille tahoille salassapitosäännösten estämättä pakolliseksi, mutta myös muut tahot voivat halutessaan tehdä ilmoituksen. Valvontatyössä yleisimmät havaitut puutteet liittyvät puutteellisiin poistumismahdollisuuksiin, huomattavaan tavaramäärään sekä puutteellisesti toimiviin tai puuttuviin palovaroittimiin. Paloriskiasuminen on usein kytköksissä muihin elämänhallinnan ongelmatilanteisiin, kuten terveydellisiin syihin tai keräilypakkoon, eikä siksi usein ole tehokkaasti ratkaistavissa yksin pelastusviranomaisen toimenpitein. Onnettomuustilanteessa puutteet asumisen turvallisuudessa lisäävät merkittävästi huomattavien taloudellisten vahinkojen sekä henkilövahinkojen riskiä, vakavimpina seurauksina palokuolemat.
Tietoperusta muodostuu paloriskiasumisen valvontaan liittyvästä hallinnollisesta sääntelystä sekä oikeusmuotoilun ja palvelumuotoilun viitekehyksistä. Työ mukailee Design Councilin tuplatimanttimallia, jossa ongelman määrittelystä edetään asiakasymmärryksen kautta ratkaisumallien kehittämiseen ja toteuttamiseen. Aineisto koostuu Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen valvonta-asiakirjoista sekä toimenpiderekisterin merkinnöistä. Menetelminä työssä on käytetty dokumenttianalyysiä sekä haastatteluja. Valvontaan liittyvät dokumentit on opinnäytetyötä varten anonymisoitu niin, ettei niiden tietoja yhdistelemälläkään selviä henkilötietoja valvonnan kohteista.
Keskeisiä tuloksia ovat suositukset asiakirjojen selkiyttämiseksi ja asiakasystävällisyyden lisäämiseksi. Palotarkastuspöytäkirjan liitteeksi tulisi laatia selkeät kuvalliset ohjeet yleisimmistä puutteista ja niiden korjaamisesta. Liitteissä tulisi huomioida, että tarvittava tieto olisi saatavilla yleisimmin käytössä olevilla kielillä. Opinnäytetyön ohessa kehitettiin valvonnan prosessia esimerkiksi selvittämällä tiedonsaantia muiden viranomaisten rekistereistä.
Työ tarjoaa kehitysehdotuksia myös pelastustoimelle yleisemmin. Pelastustoimessa viranomaisen toiminnan hallinnollinen sääntely on huomioitu aiempaa laajemmin, mistä johtuen myös palotarkastajien riittävästä osaamistasosta tulisi huolehtia. Pelastustoimen järjestämisvastuun siirryttyä sosiaali- ja terveystoimen ohessa hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille, olisi ajankohtaista selvittää laajempia yhteistyötapoja toimialojen välillä myös paloriskiasumisen valvonnassa.
Opinnäytetyön tulokset tukevat Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen strategiaa tehdä Helsingistä maailman turvallisin kaupunki. Ne tukevat myös pelastustoimen valtakunnallisia tavoitteita onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä ja turvallisuuskulttuurin vahvistamisessa.