Kouluvalmentaja hyvinvoinnin edistäjänä
Hanka, Milla (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121235240
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121235240
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia kouluvalmentajan työnkuvaa sekä miten kouluvalmentaja edisti oppilaiden hyvinvointia kouluympäristössä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli myös perehtyä kouluvalmentajan työnkuvaan monialaisen yhteistyön sekä ehkäisevän lastensuojelun näkökulmasta ja löytää aiheisiin liittyen uusia kehittämisen kohteita. Tutkimus suoritettiin yhdessä Suomen kunnassa Uudellamaalla. Tutkimuksen toimeksiantajana toimi kyseisen kunnan yhtenäiskoulu, jonka kautta haastateltiin kouluvalmentajaa ja rehtoria. Tutkimuksessa haastateltiin myös kuutta muuta peruskoulun kouluvalmentajaa kyseisen kunnan alueella.
Tutkimuksen teoreettisina viitekehyksinä olivat hyvinvointi, ehkäisevä lastensuojelu, monialainen yhteistyö, oppilashuolto sekä kouluvalmentaja.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen eli laadullinen menetelmä. Aineisto kerättiin kouluvalmentajien haastatteluilla paikan päällä peruskouluissa tai etänä. Rehtori vastasi haastattelukysymyksiin sähköpostitse. Aineisto kerättiin vuoden 2024 syksyn aikana. Aineistoanalyysin tuottamiseen hyödynnettiin teemoittelua.
Tulokset osoittivat, että kouluvalmentaja edisti monipuolisesti oppilaiden hyvinvointia. Kouluvalmentajan hyvinvointityötä tuki monialaisen yhteistyön toimivuus eri toimijoiden kanssa sekä ehkäisevän lastensuojelun toimintatavan omaksuminen omaan työkuvaansa. Kouluvalmentajien ja rehtorin mukaan kouluvalmentajan työnkuvaan kuuluivat varhainen vaikuttaminen sekä kouluvalmentajan toteuttama yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja kouluviihtyvyyttä lisäävä toiminta. Tutkimukseen osallistuneiden mukaan kouluvalmentaja oli matalan kynnyksen aikuinen, joka teki monialaista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Kouluvalmentajan hyvinvointityön haasteita olivat resurssien puute, monialaisen yhteistyön toimimattomuus sekä haastavat tilanteet kouluyhteisössä. Kouluvalmentajan työnkuvaan täytyisi lisätä ehkäisevän lastensuojelun toimintatapoja. Kouluvalmentajien resursseja tulisi lisätä sekä kehittää monialaista yhteistyötä toimivammaksi. Tämän lisäksi peruskoulujen tulisi koko koulun laajuisesti kehittää ennaltaehkäiseviä toimintatapoja oppilaiden hyvinvoinnin, turvallisuuden ja osallisuuden turvaamiseksi.
Tutkimuksen teoreettisina viitekehyksinä olivat hyvinvointi, ehkäisevä lastensuojelu, monialainen yhteistyö, oppilashuolto sekä kouluvalmentaja.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen eli laadullinen menetelmä. Aineisto kerättiin kouluvalmentajien haastatteluilla paikan päällä peruskouluissa tai etänä. Rehtori vastasi haastattelukysymyksiin sähköpostitse. Aineisto kerättiin vuoden 2024 syksyn aikana. Aineistoanalyysin tuottamiseen hyödynnettiin teemoittelua.
Tulokset osoittivat, että kouluvalmentaja edisti monipuolisesti oppilaiden hyvinvointia. Kouluvalmentajan hyvinvointityötä tuki monialaisen yhteistyön toimivuus eri toimijoiden kanssa sekä ehkäisevän lastensuojelun toimintatavan omaksuminen omaan työkuvaansa. Kouluvalmentajien ja rehtorin mukaan kouluvalmentajan työnkuvaan kuuluivat varhainen vaikuttaminen sekä kouluvalmentajan toteuttama yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja kouluviihtyvyyttä lisäävä toiminta. Tutkimukseen osallistuneiden mukaan kouluvalmentaja oli matalan kynnyksen aikuinen, joka teki monialaista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Kouluvalmentajan hyvinvointityön haasteita olivat resurssien puute, monialaisen yhteistyön toimimattomuus sekä haastavat tilanteet kouluyhteisössä. Kouluvalmentajan työnkuvaan täytyisi lisätä ehkäisevän lastensuojelun toimintatapoja. Kouluvalmentajien resursseja tulisi lisätä sekä kehittää monialaista yhteistyötä toimivammaksi. Tämän lisäksi peruskoulujen tulisi koko koulun laajuisesti kehittää ennaltaehkäiseviä toimintatapoja oppilaiden hyvinvoinnin, turvallisuuden ja osallisuuden turvaamiseksi.