Debriefing - äkillisen kriisitilanteen purku työssä sattuneista tilanteista

Abstract

Tämä opinnäytetyö on tutkimuksellinen työ, jonka tarkoituksena oli selvittää Humanan avohuollon työntekijöiden kokemuksia debriefingistä. Tavoitteena oli selvittää, oliko jälkipuintikeskustelu tukenut työntekijää työhön paluussa ja arkielämässä. Halusimme selvittää myös, millä tavalla debriefing-ohjaajan rooli vaikutti koettuun purkukeskusteluun. Opinnäytetyön työelämäkumppanina on Humana Avopalvelut Oy.

Opinnäytetyön tietoperusta käsittelee työn kuormittavuutta sosiaalialalla, traumaattisten kriisitilanteiden eri vaiheita sekä debriefingiä. Debriefing tarkoittaa psykologista jälkipuintia ja se on yksi kriisi-intervention muodoista (Pasternack 2004).

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineiston hankinta toteutettiin teemahaastatteluiden avulla. Haastatteluaineiston analysoinnissa käytettiin apuna teemoittelua. Haastatteluihin osallistui yhteensä kuusi Humanan avopalveluiden työntekijää. Haastatteluissa olevat kysymykset vastasivat tutkimuskysymyksiimme. Opinnäytetyön tutkimuskysymyksiä oli kolme, 1) Millaisia kokemuksia työntekijöillä on jälkipuinnista? 2) Onko äkillisen kriisitilanteen purku työssä sattuneista tilanteista tukenut työntekijää ja miten? 3) Kuinka debriefing-ohjaajan ammattitaito näkyi jälkipuintitilaisuudessa?

Tutkimuksen tulosten mukaan äkillisen kriisitilanteen purku työssä sattuneista tilanteista on tukenut työntekijää. Työntekijät ovat kokeneet saaneensa tukea ja apua traumaattisen tapahtuman käsittelyssä niin, että työn tekeminen tapahtuman jälkeen on ollut helpompaa. Neljä haastateltavista koki, että debriefing on tukenut heitä arkisissa asioissa ja läheisten kanssa toimiessa. Haastateltavista jokainen koki debriefingin hyödyllisenä ja tärkeänä menetelmänä traumaattisesta tapahtumasta toipumiselle. Työntekijöiden kokemukset jälkipuinnista olivat positiivisia ja tapahtumien läpikäyminen yhdessä ammattilaisen kanssa koettiin turvallisena. Ammattitaitoinen ohjaus koettiin tärkeänä elementtinä debriefingissä. Ohjausta kuvailtiin rauhalliseksi, sallivaksi ja kannustavaksi. Neljä haastateltavista ei muuttaisi jälkipuintikeskustelusta mitään. Yhden haastateltavan vastauksesta nousi muutosehdotuksena esiin se, että istunto olisi ollut parempi pitää kasvokkain eikä etäyhteydellä. Toinen haastateltava koki aikapainetta debriefing-istunnossa ja toivoi pidempää aikaa debriefing-istunnolle.